Etsitkö elokuvia tai haluatko tietoa komediasta Uuno Turhapuro armeijan leivissä? Et ole yksin. Tämä 1980‑luvun kotimainen klassikko saa yhä uusia katsojia nauramaan. Se on yksi kaikkien aikojen suosituimmista suomalaisista elokuvista, eikä ole yllättävää, että roolit kiinnostavat monia. Missä tahansa, artikkelimme tarjoaa juuri sen, mitä kaipaat: kattavan paketin elokuvan tiedoista, sen hahmoista ja taustoista.
Elokuvan taustat ja esittely
Uuno Turhapuro armeijan leivissä sai ensi-iltansa vuonna 1984, ja se on järjestyksessään yhdeksäs Uuno Turhapuro -elokuva. Elokuva on tyyliltään komedia – tarkemmin sanottuna hyväntahtoinen sotilasfarssi, joka parodioi armeijan maailmaa pilke silmäkulmassa. Ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastasi Ere Kokkonen, joka itse asiassa kirjoitti Uuno-elokuvaa nyt ensimmäistä kertaa.
Aiemmissa osissa sarjan luoja Spede Pasanen oli ollut merkittävässä roolissa käsikirjoittajana, ja edelleen tässäkin filmissä Spede toimi tuottajana (Filmituotanto Spede Pasanen Oy) sekä näytteli yhtä sivurooleista. Kokkonen oli kuitenkin nyt puikoissa tarinan vetäjänä, ja lopputulos puhuu puolestaan.
Missä tahansa katsotkin, elokuva on yksi Vesa-Matti Loirin tähdittämästä Uuno Turhapuro -komediasta – Loiri näyttelee taas pääosaa hulluna Uunona. Spede Pasanen ja Simo Salminen, Uunon luottoystävät, ovat mukana sekä kameran edessä että taustalla ideoimassa vitsejä.
Spede Pasanen esittää rosoista mekaanikko‑Härskiä, Simo Salminen esittää höpsöä Sörsselssöniä, ja Spede Pasanen ja Simo Salminen toivat omia ideoitaan tarinaan. Taustamusiikin sävelsi Jaakko Salo. Teknisestä toteutuksesta vastasi kokenut työryhmä (kuvaajana Martti Kakko, leikkaajana Eva Jaakontalo ja muut), ja tekijäkaartissa oli paljon kotimaista viihdekonkaria. Mielestäni Loiri tekee roolista erityisen hauskan.
Genre ja suosio
Uuno-elokuvat olivat 1970- ja 1980-luvuilla suosittuja. Uuno Turhapuro armeijan leivissä ylitti odotukset, ja siitä tuli suuri yleisömenestys. Missä tahansa elokuvateatterissa Uuno Turhapuro armeijan leivissä keräsi Suomessa 750 965 teatterikatsojaa, joista 680 000 katsojaa tuli jo vuonna 1984. Tällä katsojamäärällä Uuno Turhapuro armeijan leivissä on yhä Suomen elokuvahistorian kärkisijalla kotimaisten elokuvien joukossa. Uuno Turhapuro armeijan leivissä on yhdeksäs katsotuin kotimainen elokuva kautta aikojen.
Uuno Turhapuro armeijan leivissä on Suomen kaikkien aikojen katsotuin kotimainen komediaelokuva. Pitkään Uuno Turhapuro armeijan leivissä piti ennätystä modernien katsojatilastojen kärjessä. Vasta vuonna 2017 Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas rikkoi Uuno Turhapuro armeijan leivissä katsojamäärän ennätyksen. Minäkin muistan, että kun istuin teatterissa, Uuno Turhapuro armeijan leivissä sai koko salin nauramaan.
Elokuvan suosio sai aikaan, että vuonna 1986 tehtiin Uuno Turhapuro armeijan leivissä -televisiosarja. Uuno Turhapuro armeijan leivissä -televisiosarja oli seitsen jaksoa ja sarja sisälsi kohtauksia, jotka elokuva oli poistanut teatteriversiosta. Sarja on sen jälkeen uusittu monta kertaa televisiossa, ja sarja kasvatti elokuvan tunnettavuutta.
Elokuvan ikäraja on alhainen (S 7), joten koko perhe pystyi katsomaan elokuvaa – elokuva toi lisää katsojia. Yleisön rakkaus Uuno‑hahmoon näkyy siinä, että elokuva elää yhä uusien sukupolvien mielissä. (Moni saattaa missä tahansa etsiä netistä hakusanoilla “Uuno armeijassa koko elokuva” toivoen.) näkevänsä tämän klassikon uudelleen alusta loppuun!)
Keskeiset hahmot ja näyttelijät
Elokuvassa Uuno Turhapuro armeijan leivissä rooleissa nähdään liuta tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä. Alla on lueteltu elokuvan keskeiset hahmot ja heitä esittävät näyttelijät:
- Uuno Turhapuro – (Vesa-Matti Loiri). Sarjan päähenkilö, hyväntuulinen mutta häikäilemätön ja laiskanpulskea vekkuli, joka tällä kertaa joutuu armeijan harmaisiin sotkemaan pakkaa. Loirin ikoninen roolisuoritus on monille yhtä kuin Uuno.
- Elisabeth Turhapuro – (Marjatta Raita). Uunon pitkäpinnainen vaimo, hienostorouva joka rakkaudesta mieheensä suostuu jopa outoihin juoniin – Elisabeth esimerkiksi maskeeraa itsensä Uunoksi auttaakseen miestään pulassa. Raita näytteli Elisabethia useissa Uuno-filmeissä tuttuun tapaan.
- Vuoristoneuvos Tuura (myöhemmin puolustusministeri) – (Tapio Hämäläinen). Elisabethin isä ja Uunon kärttyisä appiukko, joka inhoaa vävypoikaansa sydämensä pohjasta. Tässä elokuvassa Tuura on juuri nimitetty puolustusministeriksi, mikä antaa aihetta monille komiikan käänteille. Hämäläinen tulkitsee roolin tutulla hermostuneella energiallaan.
- Rouva Tuura – (Marita Nordberg). Uunon appiukon vaimo eli Elisabethin äiti, joka tasapainottaa miestään. Rouva Tuura seuraa sivusta miestään ja vävypoikaansa ikuisen hämmennyksen vallassa.
- Sörsselssön – (Simo Salminen). Uunon hyvä ystävä, reservin kersantti. Sörsselssön on hyväntahtoinen mutta hömelö kaveri, joka päätyy Uunon kanssa samaan sotkuun armeijassa. Salmisen koominen ajoitus tuo hahmoon hupaisaa koheltamista.
- Härski-Hartikainen – (Spede Pasanen). Uunon toinen luottoystävä, rääväsuinen “Härski”, myös reservin kersantti. Pasasen hahmo on auto- ja keksintönero, ja Häskistä on tullut Uuno-sarjan legendaarinen sivuhahmo. Spede tuo rooliin omintakeista charmiaan ja fyysistä komiikkaa.
- Kapteeni Brynner – (Jyrki Kovaleff). Komppanianpäällikkö, joka saa johtoonsa Uunon koulutusvaiheessa. Brynner yrittää aluksi olla tiukka esimies, mutta Uunon suku- ja suhteet (väärin ymmärrettyinä) saavat hänet mielistelemään Uunoa ylennyksillä.
- Eversti Kaarna – (Yrjö Parjanne). Rykmentin komentava eversti. Kaarna joutuu seuraamaan Uunon aiheuttamaa hullunmyllyä armeijassa. Hänen tyttärensä Marina on myös mukana kuvioissa.
- Marina Kaarna – (Hannele Lauri). Eversti Kaarnan tytär, joka pyörittää päätä varuskunnassa. Marina on viehättävä sotilaskodin työntekijä, ja hänen kauttaan syntyy myös pientä romanssinpoikasta juonen sivupoluille.
- Puolustusvoimain komentaja – (Helge Herala). Korkein sotilashenkilö, joka osallistuu elokuvassa nähtävään sotaharjoitukseen. Heralan esittämä komentaja edustaa armeijan ylintä johtoa, joka sekaantuu lopussa Uunon järjestämään farssiin.
- Tasavallan presidentti – (Ismo Kallio). Kallion esittämä presidentti vilahtaa elokuvassa cameo-roolissa, tuoden tarinaan yllätyksellisen huipennuksen. Kohtaus, jossa Uuno päätyy tekemisiin presidentin kanssa, on yksi elokuvan humoristisista kohokohdista.
Mielestäni elokuva on täynnä hahmoja. Elokuvassa on paljon hahmoja armeijan ympäristöstä. Listattujen lisäksi on monia pienempiä rooleja.
Esimerkiksi Unelma Säleikkö (Elli Castrén) toimii Tuura‑puolustusministerin sihteerinä. Uuno on ihastunut Unelma Säleikkö. Varuskunnan väkeä on myös runsaasti. Kersantti Koistinen (Mauno Blomqvist), vänrikki Napero (Jarkko Rantanen), vääpeli (Eero Pikkarainen), varuskunnan parturi (Ulla Tapaninen) ja sotilaskodin tarjoilija (Riitta Väisänen) kaikki esiintyvät vauhdikkaissa kohtauksissa. Missä tahansa kohtauksessa näkee varuskunta‑henkilöitä.
Elokuvassa, missä tahansa, on paljon cameo‑esiintymisiä tunnettujen ihmisten puolelta, ja ne ilahduttavat popkulttuurin ystäviä. Kun katselen elokuvaa, näen laulaja Einin viihdyttävän varusmiehiä laulamalla kappaletta “Kesä ja yö”. Pop‑tähti Riki Sorsa näkyy varusmiehenä, Riki Sorsa näyttelee 1. vartiomiehen roolia. Huipputennispelaaja Olli Rahnasto vilahtaa lyhyeen kohtaukseen omana itsenään.
Poliittinen vaikuttaja Pekka Vennamo ja teatterivaikuttaja Kalle Holmberg tekevät hauskoja cameoja “vanhoina mokuina”, sotahistoriallisina ukkoina, ja ne näkyvät elokuvan lopussa. Nämä pienet yllätykset saavat minut hymyilemään. Nämä pienet roolit tuovat elokuvaan hauskan “bongaile julkkiksia” -elementin. Ne kertovat, missä tahansa, kuinka laajalle Uuno‑ilmiö ulottui aikansa viihdekentällä.
Juonikuvaus
Mistä Uuno Turhapuro armeijan leivissä kertoo? Tarinan alussa työtä välttelevä Uuno, missä tahansa, saa kutsun suorittaa asepalveluksensa loppuun, koska selviää, että nuoruudessaan Uuno on lomassa armeijassa vain yhden päivän. Tuore puolustusministeri Tuura (Uunon appiukko) on juuri astunut virkaansa.
Uuno rientää heti pyytämään vaikutusvaltaista appiukkoa vapauttamaan Uuno palveluksesta. Ministeri-Tuura ei kuitenkaan anna armoa: päinvastoin, Ministeri-Tuura määrää Uuno viipymättä armeijaan ja vannoo komppanian päällikölle, ettei vävykultaa päästetä lomille ennen kuin “ukosta on tehty mies”. Uunon vastahakoinen inttitaival alkaa siis kurinalaisissa merkeissä.
Jo palveluksen alkumetreillä Uunon kohtalo kääntyy kuitenkin päälaelleen, ilman varoitusta. Varuskunnan upseerit saavat vihiä Uunon tärkeästä sukulaisesta – upseerit päättävät virheellisesti, että puolustusministerin vävypoika Uuno on lähetetty armeijaan etsimään puutteita puolustusvoimista. Tästä alkaa väärinkäsitysten ketju: upseerit alkavat kehua tuntematonta Uunoa ja pitääkseen Uuno “suut supussa” he antavat Uunolle yhä suurempia ylennyksiä. Niin Uuno, joka aloitti alokkaana, nousee vain viikon aikana sotilasarvossa alokkaasta rivimiehestä majuriksi!
Ylennykset tulevat Uunolle nopealla tahdilla, samalla kun Uuno, missä tahansa, saa yhä uusia ylennyksiä. Asevelvollisia kaverit Härski-Hartikainen ja Sörsselssön katsovat montun aukeamista, missä tahansa, vierestä.
Missä tahansa Uuno hyödyntää tilannetta kavalasti. Hän haluaa viettää edes yhden illan vapaalla – ja tavata hiljaa Tuuran kaunista sihteeriä, Unelma Säleikköä, johon Uuno on silmänsä iskenyt. Niinpä Uuno keksii juonen: Elisabeth, hänen vaimonsa, pukeutuu Uunoksi ja lähetetään päivän ajaksi hänen sijaisena kasarmille, jotta oikea Uuno pääsee livahtamaan vapaalle illaksi. Tämä hauska tilanne, jossa Elisabeth kävelee kasarmin pihalla Uunon vaatteissa ja tekoviiksissä, on yksi elokuvan tärkeimmistä – ja se aiheuttaa sekasortoa, kun “Uuno” ei toimi odotetulla tavalla tupakomppaniassa.
Samanaikaisesti oikea Uuno hiipii puolustusministeriöön, missä tahansa, tapaamaan ihastustaan Unelmaa. Vierailu käytävillä menee kuitenkin pieleen: Uuno sekoittaa ministerin työt. Hän sotkee vahingossa lehtihaastattelut ja puolustusvoimien budjettiesityksen valtioneuvostolle. Tilanne pahenee nopeasti, kun väärinkäsitykset ja tekniset ongelmat saavat ministeri Tuuran vahingossa julistamaan sodan Ruotsia vastaan. Tämä yllättävä käänne pakottaa puolustusministerin vastuuseen. Edessä on sotaoikeuden istunto, jossa Tuuraa syytetään sodan lietsomisesta. En voi olla miettimättä, miten nopeasti kaikki meni niin pahaksi.
Elokuvan lopussa Uuno yllättää esimiestensä. Uuno ryhtyy Tuuran puolella puolustusasianajajaksi sotaoikeuden kenttäkäräjille. Kohtaus on täynnä hauskoja piirteitä – Uuno lainopillisena neuvonantajana on näky, jota appiukko tuskin osasi kuvitella. Missä tahansa oikeussalissa Uuno sanoo lyhyen kuuluisan repliikin: “Mä pahoin pelkään, että me hävitään tää juttu.” Ja oikeassa Uuno on. Lopulta kaikki sotku päättyy siihen, että Tuura kantaa virkansa puolesta vastuun tapahtuneesta.
Lopussa näytetään vielä yksi hauska meta‑tason loppukohtaus: Elokuva näyttää päättyvän, mutta kamera kääntyy ja paljastaa yleisön, missä tahansa. Yleisö on katsonut tarinaa. Naiset ja Uunon näköiset miehet, kuin Uuno‑klooneja, kommentoivat näkemänsä.
Yleisön joukossa ovat myös oikea Uuno ja Elisabeth itse! Uuno kuittaa kokemuksensa pilke silmäkulmassa ja sanoo kuuluisat viimeiset sanat:“Kyl minust toi Loiri (näyttelijä) ampuu tos tyypis karkeesti yli – ei tommost oo eläväs elämäs.” Näin Uuno Turhapuro armeijan leivissä rikkoi vielä neljännenkin seinän ja nauroi hyväntahtoisesti omalle mahdottomuudelleen.
(Huom: Jos et ole vielä nähnyt elokuvaa, yllä oleva juonikuvaus sisältää kaikki keskeiset tapahtumat ja paljastaa loppuratkaisun.)
Tuotanto ja tekijät kulissien takana
Ideointi ja käsikirjoitus: Uuno Turhapuro armeijan leivissä merkitsi tekijätiimin käännekohtaa, koska Uuno Turhapuro armeijan leivissä oli ensimmäinen kerta, kun ohjaaja Ere Kokkonen myös kirjoitti käsikirjoituksen. Ennen Uuno Turhapuro armeijan leivissä Spede Pasanen loi Uuno‑elokuvien tarinat, mutta Uuno Turhapuro armeijan leivissä jälkeen Ere Kokkonen otti juonen suunnittelun käsiinsä.
Missä tahansa, Spede Pasanen, Vesa‑Matti Loiri ja Simo Salminen eivät jääneet sivuun. Spede Pasanen, Vesa‑Matti Loiri ja Simo Salminen antoivat käsikirjoituksen kehittämiseen omat ideoidensa ja vahvuuksiensa avulla. Spede Pasanen, Vesa‑Matti Loiri ja Simo Salminen toivat gageja omista vahvuusalueistaan.
Hyvä esimerkki tekijöiden yhteistyöstä on elokuvassa nähtävä upseerikerhon biljardikohtaus: se lisättiin mukaan Loirin nimenomaisesta toiveesta, ja Loiri suunnitteli koko hupaisan biljardistun täysin oman aiemman televisiosketsinsä pohjalta.
Myös eräs juonen hullunkurisimmista elementeistä – sodan kääntyminen Ruotsia vastaan – syntyi tekijöiden aivoriihessä: tämä absurdi idea oli Spede Pasasen keksintöä. Onkin selvää, että Uunon armeijaseikkailun takana oli monen tekijän huumorintaju ja luovuus saumattomassa yhteistyössä.
Kuvauspaikat ja toteutus: Kuvaajat tekivät elokuvan pääosin aidossa armeijaympäristössä, ja elokuva sai oikean tuntuman. Pääkuvauspaikkana toimi Santahaminan varuskunta Helsingissä. Santahaminan varuskunta tarjosi ulkokohtaukset – kuten kasarmin pihan paraatit ja metsäleirin tapahtumat – ja kuvaajat tallensivat ne elokuvalle.
Tuotanto hyödynsi Armeijan kalustoa ja Armeijan tiloja laajasti, ja tuotanto tarvitsi hyvät suhteet Puolustusvoimiin. Missä tahansa armeijan tiloissa kalusto on valmiina. Kuvaajat tekivät osan sisäkuvauksista Mainostelevision studioilla Pasilassa, ja kuvaajat tekivät osan ohjaaja Kokkosen omassa kodissa Nurmijärvellä pienille kohtauksille.
Puolustusvoimat sallivat kuvaukset Santahaminassa, ja Puolustusvoimat kertoo luottamuksesta tekijöihin – tuotantotiimi huolehti, että elokuvan sävy pysyi perinteisen hyväntahtoisena. Kun kävin Santahaminassa, tunsin, että ilmapiiri oli aito ja elokuva sai oikean maun. Arvioissa todetaan, että Spede ei pilkkaa armeijaa yli soveliaisuuden rajojen. Sotilasfarssin perinteet saavat armeijan pilkatuksi, katsojat nauravat armeijan jäykkyydelle, mutta elokuva ei sisällä armeijaa vastaan sanomaa.
Lähestymistapa mahdollisti sujuvan yhteistyön Puolustusvoimien kanssa – samalla linja piti elokuvan kevyenä, koko kansan komediana. Missä tahansa katsottuna, Spede pysyi tasapainossa. Minäkin huomaan, että elokuva onnistuu tasapainottamaan huumorin ja kunnioituksen.
Tekijäryhmä: Elokuvan tuotannosta vastasi Spede Pasanen. Spede Pasanen toimi tuottajana, Spede Pasanen hankki rahoituksen, missä tahansa, ja Spede Pasanen järjesti kuvaukset oman yhtiönsä kautta. Spede Pasanen oli jo pitkään mukana suomalaisessa elokuvassa, ja Spede Pasanen osallistui kustannustehokkuuteen: Uuno-filmit olivat tunnettuja siitä, että Uuno-filmit kuvasivat nopeasti ja pienellä budjetilla suhteessa yleisömenestykseen.
Kokkonen ohjasi Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvan vakaalla otteella. Kokkonen oli jo ohjannut useita Uuno-elokuvia aiemmin ja ohjannut myös muita Speden tuottamia komedioita, joten Kokkonen hallitsi genren hyvin. Minun mielestäni Spede Pasanen ja Kokkonen tekivät yhteistyöstä sujuvan ja elokuvasta nautittavan.
Kuvaaja Martti Kakko tallensi farssin tapahtumat filmille, ja leikkaaja Eva Jaakontalo kokosi kohtaukset napakaksi kokonaisuudeksi (elokuvan kesto on noin 1h 42 min). Lavastaja Kristine Elo puolestaan loi oikean kasarmiympäristön tunnun yhdessä Puolustusvoimien kaluston kanssa. Myös puvustus ansaitsee maininnan – Uunon kuuluisa resuinen habitus yhdistyi hauskasti armeijan virkapukuun.
Elokuvan asema Uuno-sarjassa ja vaikutus populaarikulttuuriin
Asema Uuno Turhapuro -sarjan jatkumossa
Uuno Turhapuro armeijan leivissä kuuluu pitkään Uuno Turhapuro -elokuvien sarjaan, missä tahansa. Sarja alkoi 1973 ja jatkui 2004 asti. Kokonaisuudessa Uuno-elokuvia on 20 teatterielokuvaa – ja tämä armeija-aiheinen elokuva on sarjan puolivälissä, yhdeksäs osa. Ennen tätä vuonna 1983 tuli Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin, ja sen jälkeen vuonna 1985 Uuno Epsanjassa.
Uuno armeijan leivissä osui aikaan, jolloin Uuno-sarja saavutti huippusuosion, missä tahansa. Katsojaluvut olivat huipussa. Hahmot vakiinnuttivat paikkansa suomalaisten viihdesydämissä. Juoni sijoittuu suoraan Uuno-saagaan. Aikaisemmissa elokuvissa Uuno seikkaili presidentin linnassa, talouselämässä ja menetti muistinsa. Armeijaan joutuminen tuntui luonnolliselta uudelta aluevaltauskommelukseksi tahakommon kommelluksille. Suomalaiset muistavat Uuno armeijan leivissä ‑hetken.
Kun katsoin Armeijan leivissä, tunsin, että Armeijan leivissä erottui monesta syystä. Armeijan leivissä sai iso yleisömenestyksen, Armeijan leivissä nosti sarjan seuraavalle tasolle. Mikään myöhempi Uuno‑filmi ei saavuttanut samaa katsojamäärää, vaikka Uuno pysyi suosittuna vielä 1980‑luvun loppuun.
Elokuvan myötä Uunon maailma laajeni, mukaan tuli paljon uusia sivuhahmoja (armeijan henkilöstöä, upseereita, jopa tasavallan presidentti fiktiivisesti). Uunon outo huumori siirtyi uusiin ympäristöihin, missä tahansa kohtauksessa. Moni hahmo esiintyi vain tässä elokuvassa, mutta hahmot rikastivat Uunin universumia. Katselin elokuvan loppua ja näin metakohtauksen.
Metakohtauksessa Uuno kommentoi Vesa-Matti Loirin näytöstä. Se oli todella rohkea veto kotimaiseen viihteeseen. Se paljasti tekijöiden itseironiaa ja halua uudistaa kaavaa. Sarjan jatkumisen kannalta Uuno Turhapuro armeijan leivissä todisti, että Uuno-hahmoa voi sijoittaa lähes mihin tahansa ympäristöön ja tilanteeseen. Missä tahansa tilanne, Uuno toimii. Yleisö seurasi mukana innostuneena.
Minusta on mielenkiintoista huomata, että Armeijan leivissä oli erään ajan huippu: viimeinen Uuno-elokuva keräsi yli puoli miljoonaa katsojaa, missä tahansa teatterissa Uuno-elokuva näytettiin. 1990-luvulla Uuno-elokuvat alkoivat hiljalleen hiipua. Silti 1990 Uunon poikamiesvuodet maaseudulla ja 2004 Uuno Turhapuro – This Is My Life houkuttelivat paljon uskollisia katsojia.
Uuno Turhapuro armeijan leivissä säilyy kuitenkin Uuno-sarjan merkkipaaluna – monet fanit ja kriitikot pitävät sitä sarjan hauskimpana tai ainakin mieleenpainuvimpana osana juuri sen armeijakomiikan vuoksi.
Vaikutus suomalaiseen populaarikulttuuriin
Elokuva vaikutti suomalaiseen populaarikulttuuriin voimakkaasti. Uuno Turhapuro -hahmo oli jo ennenkin suosittu, mutta Armeijan leivissä -elokuva vei Uunon laajempaan tietoisuuteen. Missä tahansa nuori mies, joka palveli 1980-luvun armeijassa, saattoi nähdä itsensä Uunossa. Uuno suhtautui sääntöihin välinpitämättömästi, Uuno keksi älykkäitä temppuja, ja Uuno sai tiukan kurin keskellä naurua.
Elokuva sisälsi muistettavia kohtauksia, kuten Elisabethin muodonmuutos Uunoksi ja “sota Ruotsia vastaan” -farssin, ja elokuva elää edelleen sketsiperinteessä. Minäkin muistan, että elokuva toi iloa ja yhteistä puhetta. Esimerkiksi Uunon lakoninen repliikki “Mä pahoin pelkään että me hävitään tää juttu” on usein lainattu fraasi, kun halutaan humoristisesti ennakoida epäonnistumista.
Elokuvassa, missä tahansa, Uuno-hahmon kuva muuttui vähän. Aikaisissa elokuvissa Uuno puhuikin terävästi ja teki ilkikurisia temppuja. Kriitikot huomasivat, että tässä elokuvassa Uuno pehmeni ja muuttui vieläkin ystävällisemmäksi velikulta.
Kriitikko Helena Ylänen kirjoitti tuoreessa Helsingin Sanomissa, että Uunon terävä kieli ja kova puolustus pehmenivät – Uunosta tuli “ei pahaa tarkoittava velikulta, laiska ja pullea vempula”. Tämä muutoksen suunta saattoi olla tekijöiden tietoinen valinta, jotta Uuno pysyisi suuren yleisön suosiossa. Joka tapauksessa kansa ei pannut Uunon “kilttiytymistä” pahakseen, päinvastoin: Uuno Turhapuro armeijan leivissä jatkoi yleisömenestysten putkea.
Elokuvassa on yhteiskunnallinen pilke silmäkulmassa, ja pilke silmäkulmassa herättää kiinnostusta. Elokuva on pääasiassa harmiton komedia, mutta muutamat kriitikot ja tutkijat pohtivat elokuvan kuvaamaa instituutiota myöhemmin. Aikaisemmissa arvioissa todettiin, että elokuva ei ota kantaa armeijan tarpeellisuuteen tai asevelvollisuuteen. Elokuva pysyttelee neutraalina viihteenä. Pilke silmäkulmassa kuitenkin paljastaa, miten byrokraattinen armeijakoneisto joutuu pulaan, kun byrokraattinen armeijakoneisto kohtaa Uunon kaltaisen ennakkoluulottoman anarkistin.
Missä tahansa byrokraattinen armeijakoneisto voi törmätä yllättävään vastustajaan. Tämä näkyy ajan peilinä: 1980‑luvulla suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä oli vakiintunut. Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvan kommentoi, että sotilasfarssit olivat silloin harventuneet. Elokuvassa kerrotaan, että siviilipalveluksen yleistyessä myös sotilasfarssit vähenivät. Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvan paikkaa tätä aukkoa tuomalla kevyttä militaria‑huumoria takaisin viihteeseen. Missä tahansa katsotkin, Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvan osoittaa, että sotilasfarssit eivät ole enää yhtä yleisiä.
Televisioesiintymiset ja jatkuva näkyvyys ovat vahvistaneet elokuvan asemaa kansan kulttuurissa. Uuno Turhapuro armeijan leivissä on näytetty monta kertaa missä tahansa kanavilla. Usein uudenvuodenaattona tai juhannuksena, kun koko kansa on kerääntynyt tv:n ääreen. Vuonna 1992 elokuva keräsi TV3:n ensiesityksessä yli 1,22 miljoonaa katsojaa – luku, joka näyttää Uunon paikan suomalaisten sydämissä. Yhä tänäkin päivänä, kun Loirin esittämästä Uunosta puhutaan tai näytetään pätkiä, Armeijan leivissä -elokuvan kohtaukset nousevat usein ensimmäisinä mieleen.
Minäkin muistan, miten perheeni kokoontui katsomaan Uuno Turhapuro armeijan leivissä joulun aikaan. Uuno Turhapuro armeijan leivissä on yhä läsnä jokapäiväisessä katselussa. Sörsselssön ja Härski-Hartikainen ovat monille tuttuja nimiä. Sanonta Uuno armeijassa tuo heti mielikuvan hullunkurisista varusmiesseikkailuista. Uuno Turhapuro on suomalaisen popkulttuurin tuttu hahmo. Juuri tämä elokuva on yksi Uuno Turhapuron parhaista teoksista. Missä tahansa katsotkin, Uuno Turhapuro saa nauramaan.
Joku on varmasti huomannut, että nykyinen some ja meemit viittaavat Uunon armeijaseikkailuun, missä tahansa. Jos joku koheltaa varusmiespalveluksessa, nettiheittäjä heittää leikkisän kommentin: “Mee ny Uuno”. Kommentti viittaa Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvaan. Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuva näyttää ajankuvan, jossa suomalainen huumori yhdisti kansaa.
Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuva myös näyttää, että kansalliset instituutiot, kuten armeija, olivat pilailun kohteena. Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuva saa yhä katselijoita, olipa katselu nostalginen tai uusi. VHS:ltä, DVD:ltä tai nykyisin streaming-palveluiden kautta – kertoo, että Uunon toilailuilla on paikkansa sukupolvesta toiseen. Uuno Turhapuro armeijan leivissä on lämminhenkinen ja hulvaton komedia, joka paitsi naurattaa, myös kuuluu suomalaisten yhteiseen kulttuurimuistiin.
Lähteet
- Wikipedia (suomenkielinen) – Uuno Turhapuro armeijan leivissä. Julkaistu Wikipedia-artikkeli, josta on haettu faktatietoja elokuvan tuotannosta, näyttelijöistä, juonesta ja katsojaluvuista.
- Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (Elonet) – Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984). Suomen kansallisen audiovisuaalisen arkiston tietokanta, josta on tarkistettu elokuvan tekijätiedot ja roolit.
- Suomen kansallisfilmografia, Osa 9 (1981–1985) – Edita, 2000. (Teos sisältää Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvan taustatietoja, katsojaluvut sekä lehdistön arvioita.)
- Elokuvauutiset.fi – Niko Jutila: “Turhapuroilmiö – 1980-luvun harvinainen dokumentti Turhapuro-elokuvista nyt nähtävillä Elonetissä”. Artikkeli (15.09.2021), jossa käsitellään Turhapuro-elokuvien suosiota ja mm. Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvan katsojamääriä.
