Työsuojeluvaltuutettu tehtävät – mitä kaikkea rooli kattaa?

Työsuojeluvaltuutetun rooli ja merkitys

Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden valitsema edustaja, jonka rooli on keskeinen työpaikan turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Mietitkö, mitä kaikkea tähän rooliin kuuluu? Katsotaanpa tarkemmin.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on perehtyä työpaikan työympäristöön ja -yhteisöön liittyviin turvallisuus- ja terveysasioihin. Hänen tulee myös kannustaa työntekijöitä huomioimaan työn turvallisuus ja tekemään ehdotuksia sen parantamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Työympäristön tarkkailua ja riskien tunnistamista.
• Työntekijöiden kuulemista ja heidän huoliensa välittämistä.
• Osallistumista työsuojelutoimikunnan toimintaan (jos sellainen on työpaikalla).

Työsuojeluvaltuutettu toimii siis linkkinä työntekijöiden ja työnantajan välillä, pyrkien edistämään avointa ja rakentavaa vuoropuhelua työsuojeluasioissa.

Työsuojeluvaltuutetun asema yhteistoiminnassa

Työsuojeluvaltuutettu on tärkeä osa työpaikan työsuojelun yhteistoimintaa. Hän edustaa työntekijöitä ja tuo heidän näkökulmansa esiin. Yhteistoiminta tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantaja ja työntekijät yhdessä pyrkivät parantamaan työolosuhteita ja ehkäisemään työtapaturmia ja -sairauksia. Työsuojeluvaltuutetun rooli tässä yhteistyössä on:

• Osallistua työsuojelutoimikunnan kokouksiin ja muihin yhteistoimintatilaisuuksiin.
• Tuoda esiin työntekijöiden huolenaiheita ja ehdotuksia.
• Seurata työsuojelutoimenpiteiden toteutumista.

Työsuojeluvaltuutetun vastuut ja velvollisuudet

Työsuojeluvaltuutetulla ei ole oikeudellista vastuuta työsuojelusta, mutta hänellä on tiettyjä velvollisuuksia, jotka liittyvät tehtävän hoitamiseen. Näitä ovat:

• Perehtyminen työsuojelusäännöksiin ja -ohjeisiin.
• Toimiminen aktiivisesti työpaikan työsuojelun kehittämiseksi.
• Luottamuksellisuuden säilyttäminen käsiteltävissä asioissa.

On tärkeää huomata, että työsuojeluvaltuutettu toimii työntekijöiden edustajana, ei työnantajan edustajana. Hänen ensisijainen velvollisuutensa on edistää työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä.

Työsuojeluvaltuutetun valinta ja toimikausi

Työsuojeluvaltuutetun valinta ja toimikausi ovat tärkeitä osia työsuojelutoimintaa työpaikalla. Katsotaanpa tarkemmin, miten valinta tapahtuu, kuinka pitkä toimikausi on ja mikä on varavaltuutettujen rooli.

Valintaperusteet ja -prosessi

Työsuojeluvaltuutetun valinta on prosessi, jossa työntekijät pääsevät vaikuttamaan siihen, kuka heitä edustaa työsuojeluasioissa. Yleensä valinta järjestetään työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Pienemmilläkin työpaikoilla voidaan valita valtuutettu, jos siihen on perusteltu syy.

Valintaprosessiin kuuluu:

• Ehdokkaiden asettaminen.
• Äänestys.
• Tulosten julkistaminen.

On tärkeää, että koko prosessi on avoin ja läpinäkyvä, jotta kaikki työntekijät voivat luottaa valitun henkilön edustavan heidän etujaan.

Toimikauden pituus ja sen määräytyminen

Työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituus on yleensä kaksi kalenterivuotta. Toimikauden tarkoituksena on varmistaa, että valtuutetulla on riittävästi aikaa perehtyä tehtäviinsä ja hoitaa niitä tehokkaasti. Toimikauden pituudesta voidaan sopia toisin, ja se voi olla enintään neljä kalenterivuotta.

Toimikauden pituuteen vaikuttavat:

• Alakohtaiset sopimukset.
• Paikalliset sopimukset työsuojelutoimikunnassa.
• Työpaikan tarpeet ja olosuhteet.

Varavaltuutettujen rooli ja valinta

Työsuojeluvaltuutetulle valitaan yleensä myös kaksi varavaltuutettua. Heidän roolinsa on toimia valtuutetun sijaisena, kun tämä on estynyt hoitamasta tehtäviään. Varavaltuutetut osallistuvat myös työsuojelutoimintaan ja perehtyvät työpaikan työsuojeluasioihin.

Varavaltuutettujen tehtäviin kuuluu:

• Sijaistaminen varsinaista valtuutettua.
• Osallistuminen työsuojelukoulutuksiin.
• Työsuojeluasioiden edistäminen työpaikalla.

Työsuojeluvaltuutetun oikeudet

Työsuojeluvaltuutetulla on useita tärkeitä oikeuksia, jotka mahdollistavat hänen tehtäviensä tehokkaan hoitamisen. Nämä oikeudet on määritelty laissa ja ne tukevat valtuutetun roolia työntekijöiden edustajana työsuojeluasioissa.

Tiedonsaantioikeus työympäristöstä

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada kaikki tarvittavat tiedot työpaikan työympäristöstä ja työyhteisön tilasta. Tämä sisältää tiedot, jotka liittyvät työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen.

• Työn vaarojen selvitykset ja riskien arvioinnit.
• Työterveyshuoltosopimukset ja toimintasuunnitelmat.
• Työpaikan kemikaaliluettelot ja muut turvallisuustiedotteet.

Osallistumisoikeus tarkastuksiin ja tutkimuksiin

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua työpaikalla suoritettaviin työsuojelutarkastuksiin ja muihin asiantuntijoiden tekemiin tutkimuksiin. Tarkoituksena on varmistaa, että valtuutettu on tietoinen työpaikan turvallisuustilanteesta ja voi tuoda esiin työntekijöiden näkökulmia.

• Osallistuminen työsuojelutarkastuksiin yhdessä viranomaisten kanssa.
• Osallistuminen työterveyshuollon tekemiin työpaikkaselvityksiin.
• Oikeus esittää kysymyksiä ja tuoda esiin huolenaiheita tarkastusten ja tutkimusten aikana.

Oikeus ansionmenetysten korvaukseen

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada korvaus ansionmenetyksistä, jotka aiheutuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta. Korvaus lasketaan sen mukaan, mitä valtuutettu olisi ansainnut säännöllisessä työssään tehtävien hoidon aikana. Tämä varmistaa, ettei valtuutetulle aiheudu taloudellista haittaa tehtävänsä hoitamisesta.

• Korvaus maksetaan normaalina palkkana.
• Korvaus kattaa kaikki tehtävien hoitamiseen käytetyt tunnit.
• Työnantaja vastaa korvauksen maksamisesta.

Työsuojeluvaltuutetun toimivalta ja rajat

Työsuojeluvaltuutetun rooli on keskeinen työpaikan turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä, mutta on tärkeää ymmärtää sekä hänen toimivaltansa laajuus että ne rajat, jotka määrittävät hänen toimintansa. Työsuojeluvaltuutettu toimii työntekijöiden edustajana, mutta hänellä ei ole itsenäistä päätösvaltaa monissa asioissa. Hänen tehtävänsä on tuoda työntekijöiden näkökulma esiin ja osallistua yhteistoimintaan työnantajan kanssa.

Työn keskeyttämisoikeus vaaratilanteissa

Työsuojeluvaltuutetulla on merkittävä oikeus keskeyttää työ, jos siitä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle. Tässä muutamia huomioitavia seikkoja:

• Keskeytyksestä on ilmoitettava välittömästi työnantajalle tai tämän edustajalle.
• Oikeus koskee vain tilanteita, joissa vaara on todellinen ja välitön.
• Keskeyttämisoikeus on poikkeuksellinen ja sitä tulee käyttää harkiten.

Koulutusoikeus ja sen kattavuus

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista yhteistoimintatehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista. Koulutuksen tavoitteena on varmistaa, että valtuutetulla on riittävät tiedot ja taidot tehtävänsä hoitamiseen. Tässä muutamia koulutukseen liittyviä pointteja:

• Koulutuksesta ei saa aiheutua valtuutetulle kustannuksia eikä ansionmenetyksiä.
• Koulutusoikeus koskee myös varavaltuutettuja.
• Koulutuksen tulee olla riittävän kattavaa ja ajantasaista.

Irtisanomissuoja ja sen perusteet

Työsuojeluvaltuutetulla on henkilöstön edustajana työsopimuslain perusteella korostettu irtisanomissuoja. Tämä tarkoittaa, että häntä ei voida irtisanoa ilman erityisen painavia perusteita. Irtisanomissuoja on tärkeä, jotta valtuutettu voi hoitaa tehtäväänsä vapaasti ilman pelkoa työpaikan menettämisestä. Huomioitavaa on:

• Irtisanomissuoja ei ole ehdoton, vaan se voi poistua, jos työntekijä syyllistyy vakavaan rikkomukseen tai laiminlyöntiin.
• Työnantajan on noudatettava erityistä huolellisuutta irtisanomistilanteissa.
• Irtisanomissuoja on voimassa myös toimikauden päätyttyä tietyn ajan.

Ajankäyttö työsuojeluvaltuutetun tehtävissä

Työsuojeluvaltuutetun rooli on tärkeä, mutta miten varmistetaan, että hänellä on riittävästi aikaa hoitaa tehtäviään? Ajankäyttö onkin yksi keskeisimmistä asioista, kun pohditaan työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytyksiä. Seuraavassa tarkastellaan, miten ajankäyttö määräytyy ja mitä seikkoja siinä on otettava huomioon.

Ajankäytön määräytymisen perusteet

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön määräytymiseen vaikuttavat monet tekijät. Tärkeimpiä ovat edustettavien työntekijöiden määrä, työpaikan koko ja alueellinen laajuus sekä työn luonne. Mitä enemmän työntekijöitä valtuutettu edustaa ja mitä laajempi työpaikka on, sitä enemmän aikaa tarvitaan tehtävien hoitamiseen. Myös työn luonteella on merkitystä; esimerkiksi vaarallisemmissa tai kuormittavimmissa töissä työsuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota.

• Edustettavien työntekijöiden lukumäärä
• Työpaikan alueellinen laajuus
• Työn luonne ja riskit

Lainmukainen vähimmäisaika

Laki asettaa vähimmäisvaatimuksen työsuojeluvaltuutetun ajankäytölle. Yli kymmenen hengen työpaikoilla työsuojeluvaltuutetulle on taattava vähintään neljä tuntia neljän perättäisen kalenteriviikon aikana. Tämä on kuitenkin vain minimi, ja todellinen ajantarve voi olla huomattavasti suurempi. On tärkeää huomata, että tämä aika on tarkoitettu nimenomaan työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen, ei muihin töihin.

Toimialakohtaiset sopimukset ajankäytöstä

Lain lisäksi työmarkkinajärjestöt ovat sopineet omissa toimialakohtaisissa sopimuksissaan työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä. Nämä sopimukset voivat tarjota tarkempia ohjeita ja suosituksia ajankäytön määrittämiseen. Onkin suositeltavaa tarkistaa oman toimialan sopimukset, jotta varmistetaan riittävä ajankäyttö työsuojeluvaltuutetun tehtävissä. Nämä sopimukset voivat ottaa huomioon toimialan erityispiirteet ja -tarpeet, joita yleinen lainsäädäntö ei välttämättä huomioi.

Työsuojelun yhteistoimintakausi

Työsuojelun yhteistoimintakausi on aika, jolloin työnantaja ja työntekijät yhdessä kehittävät ja ylläpitävät turvallista ja terveellistä työympäristöä. Tämä yhteistoiminta on lakisääteistä ja sen tavoitteena on ennaltaehkäistä työtapaturmia ja -sairauksia. Yhteistoimintakauden aikana käsitellään monenlaisia asioita, kuten riskien arviointia, työolojen parantamista ja työntekijöiden koulutusta. On tärkeää, että kaikki osapuolet ovat aktiivisesti mukana tässä prosessissa.

Yhteistoimintakauden määräytyminen

Työsuojelun yhteistoimintakausi määräytyy pääsääntöisesti kalenterivuosittain. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimintaohjelmia ja tavoitteita tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti. Yhteistoimintakauden pituus voi kuitenkin vaihdella alakohtaisten sopimusten tai paikallisten käytäntöjen mukaan. Yhteistoimintakauden aikana on hyvä pitää säännöllisiä kokouksia, joissa käsitellään ajankohtaisia työsuojeluasioita ja seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Toimikauden pituus ja poikkeukset

Toimikausi on yleensä kaksi kalenterivuotta, mutta siitä voidaan sopia toisin. Joissain tapauksissa, jos alakohtaisissa sopimuksissa tai työpaikan työsuojelutoimikunnassa on niin sovittu, toimikausi voi olla pidempi, kuitenkin enintään neljä kalenterivuotta. Poikkeuksia toimikauden pituuteen voi tulla esimerkiksi silloin, jos työpaikalla tapahtuu merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat työsuojeluun. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi:

• Uusien työtilojen käyttöönotto
• Työprosessien muutokset
• Organisaatiomuutokset

Yhteistoimintahenkilöiden toimikaudet

Työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden, kuten työsuojeluvaltuutetun ja -asiamiehen, toimikausi on yleensä yhtä pitkä kuin työsuojelun yhteistoimintakausi. Tämä varmistaa jatkuvuuden ja sitoutumisen työsuojelutyöhön. Poikkeuksena on työnantajan edustaja, työsuojelupäällikkö, joka nimetään tehtäväänsä toistaiseksi. On tärkeää, että yhteistoimintahenkilöillä on riittävästi aikaa ja resursseja tehtäviensä hoitamiseen. Tähän kuuluu:

• Koulutukseen osallistuminen
• Työpaikan olosuhteiden tarkastaminen
• Työntekijöiden kuuleminen

Työsuojeluvaalit ja niiden merkitys

Työsuojeluvaalit ovat olennainen osa työsuojelutoimintaa työpaikoilla. Niiden avulla työntekijät pääsevät vaikuttamaan siihen, ketkä heitä edustavat työsuojeluasioissa. Vaaleilla valitaan työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut, ja tarvittaessa myös työsuojelutoimikunnan lisäjäsenet sekä työsuojeluasiamiehet. Nämä vaalit varmistavat, että työntekijöiden ääni kuuluu ja että heidän turvallisuutensa ja terveytensä otetaan huomioon työpaikan päätöksenteossa.

Vaaliprosessi ja valittavat edustajat

Vaaliprosessi on yleensä melko suoraviivainen, mutta sen yksityiskohdat voivat vaihdella työpaikan koon ja käytäntöjen mukaan. Perusperiaatteet ovat kuitenkin samat:

• Ehdolle asettuminen: Työntekijöillä on mahdollisuus asettua ehdolle työsuojeluvaltuutetun tai varavaltuutetun tehtäviin. Yleensä ehdokkaaksi asettumiseen on omat määräaikansa ja -muotonsa.
• Äänestäminen: Kaikilla työntekijöillä on oikeus äänestää vaaleissa. Äänestys on salainen, jotta jokainen voi vapaasti valita oman ehdokkaansa.
• Tulosten laskenta: Äänestyksen jälkeen äänet lasketaan ja eniten ääniä saaneet henkilöt valitaan työsuojeluvaltuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi.

Työsuojeluvaaleissa valitaan:

1. Työsuojeluvaltuutettu: Päävastuussa työntekijöiden edustamisesta työsuojeluasioissa.
2. Varavaltuutetut: Toimivat työsuojeluvaltuutetun sijaisina tarvittaessa.
3. Työsuojelutoimikunnan lisäjäsenet: Valitaan suuremmilla työpaikoilla, joissa tarvitaan enemmän edustajia.
4. Työsuojeluasiamiehet: Jos työpaikalla on sovittu tästä roolista, heidätkin valitaan vaaleilla.

Työsuojelutoimikunnan lisäjäsenten valinta

Suuremmilla työpaikoilla, joissa työskentelee useita eri ammattiryhmiä tai osastoja, työsuojelutoimikunnan lisäjäsenten valinta on erityisen tärkeää. Nämä lisäjäsenet varmistavat, että kaikkien työntekijöiden näkökulmat tulevat huomioiduksi työsuojelutoiminnassa. Heidän valintansa tapahtuu yleensä samassa yhteydessä kuin työsuojeluvaltuutetun vaalit, ja heidän roolinsa on osallistua työsuojelutoimikunnan kokouksiin ja päätöksentekoon.

Työsuojeluasiamiesten valinta

Työsuojeluasiamiehet ovat paikallisia edustajia, jotka toimivat lähellä työntekijöitä ja tuntevat heidän työympäristönsä erityispiirteet. Heidän valintansa on tärkeää, koska he pystyvät tunnistamaan ja käsittelemään työsuojeluun liittyviä ongelmia nopeasti ja tehokkaasti. Työsuojeluasiamiehet valitaan yleensä samassa yhteydessä kuin työsuojeluvaltuutettu, ja heidän toimialueensa määritellään yleensä paikallisesti.

Työsuojeluvaltuutetun koulutus ja kehittyminen

Koulutuksen tarve ja sisältö

Työsuojeluvaltuutetun rooli on monipuolinen ja vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä. Peruskoulutus on välttämätön pohja, mutta sen lisäksi tarvitaan säännöllistä lisäkoulutusta ja tiedon päivittämistä. Koulutuksen tulisi kattaa ainakin seuraavat osa-alueet:

• Työsuojelulainsäädäntö ja -määräykset: Ajantasainen tieto lainsäädännöstä on perusedellytys.
• Riskien arviointi ja hallinta: Kyky tunnistaa ja arvioida työpaikan riskejä.
• Työhyvinvointi ja ergonomia: Tietoa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisestä ja ergonomisista ratkaisuista.
• Viestintä ja vuorovaikutustaidot: Tehokas viestintä työntekijöiden, työnantajan ja muiden sidosryhmien kanssa.

Jatkuva oppiminen ja tiedon päivittäminen

Työsuojeluympäristö muuttuu jatkuvasti, joten jatkuva oppiminen on avainasemassa. Uusia määräyksiä tulee, teknologia kehittyy ja työpaikkojen olosuhteet muuttuvat. Työsuojeluvaltuutetun on pysyttävä ajan tasalla osallistumalla seminaareihin, lukemalla alan julkaisuja ja hyödyntämällä verkko-oppimismahdollisuuksia. Onneksi nykyään on paljon tarjolla erilaisia kursseja ja webinaareja, joista voi ammentaa uutta tietoa. Kannattaa myös verkostoitua muiden työsuojeluvaltuutettujen kanssa, jotta voi jakaa kokemuksia ja oppia toisilta.

Koulutuksen merkitys tehtävien hoitamisessa

Riittävä ja ajantasainen koulutus on suoraan verrannollinen työsuojeluvaltuutetun kykyyn hoitaa tehtäviään tehokkaasti. Koulutuksen avulla valtuutettu voi:

1. Tunnistaa ja ennakoida työpaikan riskejä.
2. Edistää turvallista ja terveellistä työympäristöä.
3. Toimia asiantuntevasti työntekijöiden edustajana.
4. Parantaa työpaikan ilmapiiriä ja tuottavuutta.

Ilman riittävää koulutusta työsuojeluvaltuutetun on vaikea toimia tehokkaasti ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Koulutukseen panostaminen on siis investointi koko työpaikan hyvinvointiin.

Työsuojeluvaltuutetun vuorovaikutus ja viestintä

Työsuojeluvaltuutetun rooli ei rajoitu pelkästään lakien ja asetusten noudattamisen valvomiseen. Olennaista on myös aktiivinen vuorovaikutus ja tehokas viestintä työntekijöiden, työnantajan ja muiden sidosryhmien kanssa. Hyvä viestintä luo avoimuutta, lisää luottamusta ja edistää turvallista työympäristöä.

Viestintä työntekijöiden kanssa

Työsuojeluvaltuutetun on oltava helposti lähestyttävä ja valmis kuuntelemaan työntekijöiden huolenaiheita. Tehokas viestintä työntekijöiden kanssa sisältää:

• Säännölliset tiedotustilaisuudet tai -kanavat, joissa käsitellään työsuojeluun liittyviä asioita.
• Avoimen keskusteluyhteyden ylläpitäminen, jotta työntekijät voivat tuoda esiin huoliaan ja ehdotuksiaan.
• Selkeän ja ymmärrettävän tiedon jakaminen työturvallisuusmääräyksistä ja -ohjeista.

Yhteistyö työnantajan ja johdon kanssa

Toimiva yhteistyö työnantajan ja johdon kanssa on avainasemassa työsuojelun edistämisessä. Työsuojeluvaltuutetun on kyettävä:

• Esittämään työntekijöiden näkemyksiä ja huolenaiheita rakentavalla tavalla.
• Osallistumaan aktiivisesti työsuojelutoimikunnan kokouksiin ja muihin yhteistyöelimiin.
• Neuvottelemaan työnantajan kanssa työsuojeluun liittyvistä toimenpiteistä ja parannuksista.

Tiedonkulun varmistaminen työpaikalla

Tehokas tiedonkulku on välttämätöntä, jotta kaikki työpaikalla ovat tietoisia työsuojeluun liittyvistä asioista. Työsuojeluvaltuutetun on varmistettava:

• Että työsuojelutiedot ovat helposti saatavilla kaikille työntekijöille.
• Että työtapaturmista ja vaaratilanteista tiedotetaan avoimesti ja nopeasti.
• Että työntekijät saavat tarvittavaa koulutusta ja ohjeistusta turvalliseen työskentelyyn.

Työsuojeluvaltuutetun rooli häiriötilanteissa

Työsuojeluvaltuutetulla on tärkeä rooli häiriötilanteissa työpaikalla. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että työntekijöiden turvallisuus ja terveys on suojattu myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tämä edellyttää aktiivista toimintaa ja selkeää viestintää.

Toiminta onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa

Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden sattuessa työsuojeluvaltuutetun tulee:

• Osallistua välittömästi tilanteen arviointiin ja varmistaa, että tarvittavat toimenpiteet, kuten ensiapu ja evakuointi, käynnistetään.
• Toimia linkkinä työntekijöiden ja johdon välillä, välittäen tietoa tapahtuneesta ja sen vaikutuksista.
• Tarkistaa, että onnettomuudesta tai vaaratilanteesta on tehty asianmukainen ilmoitus viranomaisille.

Osallistuminen tutkintaan ja selvitystyöhön

Työsuojeluvaltuutetun osallistuminen onnettomuuksien tutkintaan on ensiarvoisen tärkeää. Hänellä on mahdollisuus:

• Kerätä tietoa tapahtumien kulusta haastattelemalla silminnäkijöitä ja analysoimalla tapahtumapaikkaa.
• Tuoda esiin työntekijöiden näkökulmia ja kokemuksia, jotka voivat auttaa tunnistamaan onnettomuuden juurisyitä.
• Osallistua ehdotusten laatimiseen, jotta vastaavat tilanteet voidaan ehkäistä tulevaisuudessa.

Tukirooli työntekijöille kriisitilanteissa

Kriisitilanteet voivat olla työntekijöille henkisesti raskaita. Työsuojeluvaltuutetun rooli on tällöin:

• Tarjota tukea ja kuunteluapua työntekijöille, jotka ovat kokeneet trauman tai ahdistusta.
• Varmistaa, että työntekijöillä on pääsy tarvittavaan psykologiseen tukeen ja neuvontaan.
• Edistää avointa keskustelua ja tiedon jakamista, jotta huhuilta ja väärinkäsityksiltä vältytään.