Miksi korko on tärkeä osa lainaa
Lainan ottaminen tarkoittaa aina rahan hankkimista lainaksi, ja korko on käytännössä tämän rahan hinta. Kun otat lainan pankista tai muulta rahoittajalta, et maksa takaisin vain lainaamaasi summaa, vaan sen lisäksi korkoa eli ylimääräistä maksua lainan käytöstä. Korko on tärkeä osa lainaa, koska se määrittää, kuinka paljon ylimääräistä rahaa joudut maksamaan alkuperäisen lainasumman päälle. Jo pieneltäkin kuulostava ero korkoprosentissa voi pitkällä aikavälillä merkitä suurta eroa takaisinmaksettavassa rahamäärässä.
Miksi korko sitten on niin olennainen? Kuvitellaan, että otat ison asuntolainan kymmeniksi vuosiksi tai pienen kulutusluoton muutamaksi vuodeksi. Kummassakin tapauksessa korkoprosentin suuruus ratkaisee, maksatko lainasta vain hieman ylimääräistä vai jopa toisen mokoman lainan pääoman lisäksi. Korko vaikuttaa suoraan lainan kuukausieriin ja siihen, kuinka kauan joudut maksamaan lainaa takaisin. Siksi jokaisen lainanhakijan kannattaa ymmärtää, miten korko toimii ja miten eri korkotyypit eroavat toisistaan. Tietämällä perusasiat koroista voit tehdä parempia päätöksiä lainaa ottaessasi ja välttää ikäviä yllätyksiä myöhemmin.
Mikä on korko ja mitä eri korkokäsitteet tarkoittavat
Yksinkertaistettuna korko tarkoittaa korvausta rahan lainaamisesta. Se on prosenttiosuus lainasummasta, jonka lainaaja (esimerkiksi pankki) perii lainanottajalta palkkiona siitä, että tämä saa käyttää rahaa etukäteen. Korko ilmoitetaan yleensä vuosikorkona prosentteina (%), esimerkiksi 5 % vuodessa. Tämä tarkoittaa, että vuoden aikana lainanottaja maksaa 5 % lainan jäljellä olevasta summasta korkona. Korko voi kuulostaa tekniseltä asialta, mutta arkipuheessa sen voi ajatella olevan ikään kuin ”vuokra” rahalle: kun vuokraat rahaa käyttöösi, maksat siitä vuokraa korkona.
On tärkeää erottaa muutama keskeinen korkoon liittyvä termi: nimelliskorko ja todellinen vuosikorko. Lisäksi lainoissa puhutaan viitekorosta ja marginaalista, mutta tavallisen kuluttajan kannalta oleellisinta on ymmärtää nimelliskoron ja todellisen vuosikoron ero.
- Nimelliskorko on se korkoprosentti, jonka pankki tai rahoitusyhtiö ilmoittaa lainan koroksi. Se muodostuu yleensä markkinakorosta (esimerkiksi Euriborista tai pankin omasta viitekorosta) + pankin asiakaskohtaisesta marginaalista (Nimelliskorko, viitekorko ja todellinen vuosikorko – lue selitykset | Etua.fi). Toisin sanoen pankki määrittelee jokaiselle asiakkaalle marginaalin eli oman katteensa sen mukaan, millaisena riskinä se lainan näkee ja millainen maksukyky hakijalla on. Nimelliskorko on ikään kuin lainan peruskorko, mutta huomioi: siihen ei sisälly muita maksuja tai kuluja. Nimelliskorko on se luku, joka usein mainitaan lainatarjouksissa isolla – esimerkiksi ”korko 5 % + 12 kk Euribor”. Se kertoo koron osuuden, mutta ei vielä kerro koko totuutta lainan hinnasta.
- Todellinen vuosikorko antaa paremman kuvan lainan kokonaiskustannuksesta. Se on prosenttiluku, joka sisältää kaikki lainaan liittyvät kulut: nimelliskoron lisäksi mahdolliset tilinavausmaksut, kuukausittaiset tilinhoitomaksut, laskutuslisät sekä muut palvelumaksut (Todellinen vuosikorko apuna lainavertailussa | VarmaLaina.fi) (Todellinen vuosikorko apuna lainavertailussa | VarmaLaina.fi). Toisin sanoen todellinen vuosikorko kertoo, paljonko laina oikeasti maksaa vuodessa, kun otetaan huomioon muutkin kulut kuin pelkkä korkoprosentti. Jos nimelliskorko on lainan ”vaatekoko”, niin todellinen vuosikorko on ”kokonainen asu”, johon on lisätty kaikki asusteet – eli kaikki kulut päälle. On erittäin tärkeää vertailla lainoja nimenomaan todellisen vuosikoron avulla, sillä lainan nimelliskorko ei kerro koko totuutta kustannuksista (Todellinen vuosikorko apuna lainavertailussa | VarmaLaina.fi). Laki edellyttää, että pankit ja lainanantajat ilmoittavat tarjouksissaan myös todellisen vuosikoron, jotta kuluttaja pystyy vertailemaan eri lainoja keskenään.
Käytännön esimerkki auttaa ymmärtämään eron nimelliskoron ja todellisen vuosikoron välillä: Oletetaan 15 000 € laina 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Jos lainan nimelliskorko on vaikkapa 6,99 % ja lainaan liittyy 5 € kuukausittainen tilinhoitomaksu (mutta ei muita kuluja), todellinen vuosikorko nousee noin 7,9 %:iin (Nimelliskorko, viitekorko ja todellinen vuosikorko – lue selitykset | Etua.fi). Pelkkä nimelliskorko antaisi ymmärtää koron olevan alle 7 %, mutta todellinen vuosikorko paljastaa, että lainan kaikki kulut huomioiden korkoprosentti onkin lähempänä 8 %. Tällaisessa esimerkissä 15 000 € lainasta maksettaisiin takaisin yhteensä noin 21 500 €, eli korkoja ja kuluja kertyisi noin 6 500 € laina-ajan aikana. Opetus: älä tuijota vain nimelliskorkoa, vaan katso aina myös todellista vuosikorkoa, sillä se kertoo lainasi todellisen hinnan.
Kiinteä vs. muuttuva korko
Lainoja on erilaisia, ja yksi tärkeimmistä eroista lainatyyppien välillä on se, onko korko kiinteä vai muuttuva (vaihtuva). Käytännössä tämä tarkoittaa, lukitaanko korkoprosentti tietyksi ajaksi vai voiko se muuttua laina-aikana markkinakorkojen liikkeiden mukana. Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa, ja on tärkeää ymmärtää, mitä hyötyä ja riskejä kumpaankin liittyy.
Kiinteäkorkoinen laina tarkoittaa, että lainan korko on ennalta sovittu pysymään samana tietyn ajan, esimerkiksi 3, 5 tai jopa 10 vuotta. Joissakin tapauksissa koko lainan ajaksi voidaan sopia kiinteä korko, mutta usein Suomessa kiinteä korkojakso on määräaikainen (yleensä muutamia vuosia). Kiinteän koron etu on ennustettavuus: kuukausierä pysyy samana, eikä tarvitse pelätä, että korkojen nousu nostaisi lainan kuukausimaksua kiinteän kauden aikana. Tämä tuo mielenrauhaa ja helpottaa talouden suunnittelua, koska tiedät tarkalleen, mitä maksat joka kuukausi. Kiinteässä korossa on kuitenkin hyvä huomioida, että vastapainona et hyödy mahdollisista korkojen laskuista. Jos yleinen korkotaso laskee alle sinun kiinteän korkosi, sinä silti jatkat korkeammalla korolla maksuja kiinteän kauden loppuun saakka. Kiinteä korko voi myös lähtökohtaisesti olla hieman korkeampi kuin vastaava muuttuva korko samaan aikaan, koska pankki ottaa riskin korkojen noususta. Ajatellaan vaikka, että pankki tarjoaa joko muuttuvaa Euribor-korkoa + 1 % marginaali tai vaihtoehtona 5 vuoden kiinteää korkoa 3 %: pankki arvioi hinnoittelussa tulevia korkoliikkeitä. Tiivistetysti: kiinteällä korolla ostat itsellesi korkoturvan – varmuuden siitä, mitä tulet maksamaan, vaikka korkomarkkinoilla tapahtuisi mitä.
Muuttuvakorkoinen laina puolestaan tarkoittaa, että lainasi korko seuraa markkinakorkojen kehitystä. Yleisin esimerkki on asuntolaina, joka on sidottu Euribor-viitekorkoon (esim. 12 kuukauden Euribor) ja pankin marginaaliin. Tällöin nimelliskorkosi voi olla vaikkapa 12 kk Euribor + 1 %. Euribor on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, joka voi muuttua jatkuvasti markkinatilanteen mukaan. Jos Euribor nousee, nousee myös lainasi korko, ja jos Euribor laskee, lainan korko laskee. Muuttuvakorkoisessa lainassa korko tarkistetaan säännöllisin väliajoin: esimerkiksi 12 kk Euriboriin sidotussa lainassa korko pysyy aina 12 kuukautta kerrallaan samana ja päivittyy sitten uuden Euribor-arvon mukaiseksi kerran vuodessa. On myös 6 kk Euribor -lainoja, jolloin päivitys on puolivuosittain. Hyöty: jos korkotaso pysyy alhaisena tai laskee, muuttuvakorkoinen laina tulee edulliseksi ja maksat vähemmän korkoa. Riski: jos korot nousevat, lainan korko ja kuukausierä voivat nousta merkittävästikin. Muuttuvakorkoisessa lainassa lainanottaja kantaa siis riskin korkojen muutoksista omassa taloudessaan. Toisaalta historiassa muuttuvat korot ovat pitkällä aikavälillä olleet edullisia silloin, kun korkotaso on matala – viime vuosien (2010-luvun lopun) lähes nollakorkojen aikana monet säästivät selvää rahaa, kun heidän lainansa korot olivat ennätysmatalia.
Yhteenvetona: kiinteä vs. muuttuva korko – valinta riippuu omasta taloudellisesta tilanteestasi ja riskinsietokyvystäsi. Kiinteä korko tuo vakautta ja suojaa korkojen nousulta, kun taas muuttuva korko voi tuoda säästöä, jos korot pysyvät kurissa tai laskevat. Moni päätyy esimerkiksi ratkaisuun, jossa osa lainasta on kiinteällä korolla ja osa muuttuvalla, tai hankkii muuttuvakorkoiseen lainaan korkokaton (joka rajoittaa, kuinka korkealle korko voi nousta). Tärkeintä on tiedostaa, että korkotyyppi vaikuttaa suoraan siihen, miten korkojen muutokset heijastuvat omaan lainaan ja kukkaroon.
Miten korkoprosentti vaikuttaa kuukausieriin ja kokonaiskustannuksiin
Kun mietit lainan ottamista, on oleellista ymmärtää, miten korkoprosentin suuruus vaikuttaa sekä lainan kuukausieriin että lainasta lopulta maksamaasi kokonaismäärään. Yksinkertaisesti: mitä korkeampi korkoprosentti, sitä suurempi on kuukausierä, ja sitä enemmän maksat korkoja koko laina-aikana. Mutta puretaanpa tämä osiin, jotta asia konkretisoituu.
Kuukausierän muodostuminen: Useimmissa lainoissa (esimerkiksi asuntolainoissa ja kulutusluotoissa) kuukausierä on annuiteetti, eli pysyy samana kuukaudesta toiseen, kunnes korko muuttuu tai laina-aika loppuu. Kuukausierä koostuu kahdesta osasta: korosta ja lyhennyksestä. Aluksi, kun lainasummaa on paljon jäljellä, koronosuus on suurempi ja lyhennyksen osuus pienempi. Ajan myötä, kun lainan pääoma pienenee lyhennysten myötä, korkoa lasketaan aina pienenevästä summasta ja koron osuus pienenee, vastaavasti lyhennyksen osuus kasvaa. Korkoprosentin suuruus vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa kuukausierästä menee korkojen maksuun vs. itse lainasumman lyhentämiseen. Matalalla korolla suurin osa kuukausierästäsi lyhentää lainaa, kun taas korkeammalla korolla huomattava osa kuukausierästä menee koron maksamiseen.
Korkeampi korko nostaa kuukausierää: Jos laina-ajaksi on sovittu tietty pituus (esim. 20 vuotta) ja korko nousee, laskennallinen kuukausierä kasvaa, jotta laina tulee maksettua sovitussa ajassa. Samoin, jos korko on alhaisempi, kuukausierä on pienempi. Esimerkiksi 100 000 € lainassa 20 vuoden ajalla 2 % korolla kuukausierä on alempi kuin samaisessa lainassa 5 % korolla. Karkeasti voi ajatella: kun korko tuplaantuu, kuukausierä ei aivan tuplaannu, mutta kasvaa huomattavasti – syynä on se, että osan kuukausierästä muodostaa aina pääoman lyhennys. Kuitenkin iso osa erästä menee korkoon, jos korkoprosentti on korkea.
Kokonaiskustannukset eli “lopullinen hinta”: Korkoprosentin suuruus vaikuttaa dramaattisesti siihen, paljonko tulet maksamaan lainasta kaiken kaikkiaan. Kokonaiskustannuksiin lasketaan kaikki lyhennykset + korot + mahdolliset muut kulut. Koska laina-aikana korkoa maksetaan koko jäljellä olevalle summalle, korkeampi korko tarkoittaa, että joka vaiheessa maksat enemmän ylimääräistä rahaa lainanantajalle. Paljonko enemmän? Se riippuu korkoerosta, lainasummasta ja laina-ajasta. Pitkä laina-ajalla ja suurella summalla korkojen osuus kasvaa erittäin suureksi, jos korkoprosentti on korkea. Lyhyellä laina-ajalla tai pienellä lainalla korkojen vaikutus on suhteellisesti pienempi, vaikka prosentti olisi sama, koska korkoa ehtii kertyä lyhyemmältä ajalta.
Otetaan havainnollistava vertailu: 10 000 € kulutusluotto 5 vuoden takaisinmaksuajalla. Jos korko on 5 %, maksat takaisin hieman yli 11 300 € (eli korkokuluja noin 1 300 €). Jos korko on 15 %, samalla laina-ajalla takaisinmaksettava summa on noin 14 300 € (korkoja noin 4 300 €). Huomaat, että kolminkertainen korkoprosentti tässä tapauksessa yli triplasi korkokulut (1 300 € vs. 4 300 €) ja nosti kuukausierää noin 50 € suuremmaksi. Yhteenveto: Mitä korkeampi korko, sitä enemmän rahaa menee “hukkaan” korkoina pankille ja sitä kalliimmaksi laina sinulle tulee.
Korkojen nousun ja laskun vaikutukset käytännössä (esimerkkilaskelmia)
Korkotaso harvoin pysyy samana koko laina-aikaa, ellei sinulla ole sattumoisin koko ajaksi kiinteäkorkoinen laina. Yleinen korkotason nousu tai lasku vaikuttaa erityisesti niihin lainoihin, joissa on muuttuva korko. Käydään käytännön esimerkkien avulla läpi, miten korkojen vaihtelut näkyvät tavallisen lainanottajan arjessa.
Kuvitellaan tilanne, että sinulla on 150 000 € asuntolaina, jonka takaisinmaksuaika on 25 vuotta. Aluksi korkona on vaikkapa 1 % (mikä oli vielä jokin aika sitten realistinen Euribor + marginaali -tasoa). Tällöin kuukausierä on noin 565 €. Nyt, jos korkotaso nousee 4 %:iin, sama laina samalla laina-ajalla tarkoittaa kuukausierän nousemista noin 792 €:oon. Ero on 227 € kuukaudessa lisää maksettavaa – mikä tekee vuodessa yli 2 700 € ekstraa. Ei mikään pieni summa, vai mitä? Korkojen nousun myötä lainan hoitokustannukset kasvavat tuntuvasti. Kokonaiskuluina 25 vuoden aikana 1 % korolla maksettaisiin korkoja noin 20 000 €, kun taas 4 % korolla korkoja kertyisi noin 87 500 €. Korkoprosentin nousu yhdestä neljään tarkoittaa tässä esimerkissä, että maksat yli neljä kertaa enemmän korkoja laina-ajalla. Käytännössä laina, joka 1 % korolla olisi ollut hyvin edullinen, muuttuukin 4 % korolla todella kalliiksi: takaisinmaksettavaa tulee kymmeniä tuhansia euroja enemmän.
Entä korkotason lasku? Se on tavallaan sama vaikutus toiseen suuntaan. Jos aloitat lainan maksun korkeammalla korolla ja korot laskevat, kuukausierä pienenee ja kokonaiskustannus kevenee. Otetaan sama esimerkki toisin päin: jos 150 000 € laina olisikin alun perin 4 % korolla (792 €/kk) ja korko laskisi 1 %:iin, kuukausierä putoaisi sinne ~565 € tasolle. Kuukaudessa säästyisi noin 227 € aiempaan verrattuna, mikä varmasti tuntuisi positiivisesti kotitalouden budjetissa. Korkojen laskiessa isompi osa maksusta alkaa lyhentää itse pääomaa, ja korkokulut pienenevät. Lopulta, jos korkotaso pysyisi alempana loppuajan, säästäisit kymmeniä tuhansia euroja korkokuluissa verrattuna alkuperäiseen korkeaan korkoon.
On tärkeää huomata, että kiinteäkorkoisen lainan omistaja ei näitä muutoksia tunne heti nahoissaan. Jos sinulla on vaikkapa 5 vuoden kiinteä korko 2 % ja markkinakorot ympärillä nousevat 4 %:iin, sinä jatkat edelleen maksamista 2 % korolla tuon viiden vuoden ajan. Kiinteän jakson jälkeen lainasi korko kuitenkin todennäköisesti päivittyy vallitsevaan markkinakorkoon, eli silloin edessä voi olla kerralla isokin pomppu kuukausierään. Muuttuvakorkoisen lainan omistajalla muutos tulee asteittain korkotarkistusten yhteydessä (esim. vuosittain jos on 12 kk Euribor). Olennaista on ymmärtää, että korot voivat vaihdella ajan mittaan, ja lainaa ottaessa kannattaa miettiä, kestääkö oma talous pahimmassa tapauksessa korkojen nousun. Kukaan ei pysty varmasti ennustamaan korkojen kehitystä vuosiksi eteenpäin – esimerkiksi pitkän nollakorkokauden jälkeen nähtiin korkojen nopea nousu. Siksi on järkevää olla valmistautunut erilaisiin skenaarioihin.
Miten varautua korkojen muutoksiin – käytännön vinkkejä
Korkojen heilahtelut eivät ole täysin omassa hallinnassasi, mutta voit varautua niihin ja ottaa ne huomioon lainapäätöstä tehdessäsi. Tässä muutamia käytännön vinkkejä tavalliselle lainanhakijalle korkojen huomioimiseen:
- Laske ja mieti etukäteen: Selvitä jo ennen lainan ottamista, miten kuukausierä muuttuisi, jos korko nousisi esimerkiksi muutamalla prosenttiyksiköllä. Voit pyytää pankilta erilaisia laskelmia tai käyttää verkosta löytyviä lainalaskureita. Hyvä nyrkkisääntö on kokeilla, kestääkö taloutesi esimerkiksi 5–6 % korkotason. Pankit itsekin stressitestavat asiakkaiden lainankantokykyä yleensä noin 6 % korolla, vaikka nykyinen korkotaso olisi matalampi. Varmista siis, että sinulla on puskuria, jos korot nousevat yllättäen.
- Kiinteä vai muuttuva – valitse harkiten: Kuten edellä käsiteltiin, päätös kiinteän ja muuttuvan koron välillä vaikuttaa suoraan siihen, miten koronnousu tai -lasku vaikuttaa sinuun. Jos pelkäät korkojen nousua etkä halua epävarmuutta, harkitse kiinteää korkoa ainakin osalle lainaa tai tietyksi ajaksi. Kiinteä korko tuo turvaa, mutta muista, että se voi tulla hieman kalliimmaksi heti alussa etkä hyödy laskusta. Jos olet valmis ottamaan riskiä ja haluat mahdollisuuden alempaan korkoon, muuttuva korko voi olla sopiva. Voit myös kysyä pankista korkokattoa, joka on eräänlainen vakuutus: maksat pientä lisämaksua, mutta korkosi ei nouse sovittua ylärajaa korkeammaksi vaikka markkinakorot nousisivat.
- Vertaile todellista vuosikorkoa: Kun kilpailutat lainoja eri pankeissa tai rahoitusyhtiöissä, kiinnitä huomiota todelliseen vuosikorkoon jokaisessa tarjouksessa. Se paljastaa kaikki kulut. Halvin laina ei välttämättä ole se, jossa on alhaisin nimelliskorko, jos siihen liittyy suuria muita maksuja. Katso siis aina isoa kuvaa: nimelliskorko + muut kulut = todellinen vuosikorko. Tämä auttaa sinua valitsemaan edullisimman lainan kokonaishinnaltaan.
- Lyhennä lainaa etuajassa, jos mahdollista: Yksi tapa pienentää korkoriskiä on maksaa lainaa pois nopeammin silloin, kun sinulla on siihen varaa. Erityisesti jos korot ovat matalat, voi olla järkevää lyhentää ylimääräisiä summia, koska näin pienennät pääomaa, jolle korkoa lasketaan tulevaisuudessa. Tällöin, jos korot nousevat, ne kohdistuvat jo pienempään jäljellä olevaan lainasummaan. Muista kuitenkin varmistaa, ettei lainassasi ole rajoituksia tai kustannuksia ylimääräisille lyhennyksille – useimmissa tavallisissa pankkilainoissa ylimääräiset lyhennykset ovat ok, mutta esimerkiksi joissain kiinteäkorkoisissa lainoissa saattaa olla ehtoja asiasta.
- Pidä puskurirahasto: Hyvä taloudenpitoon liittyvä vinkki on pitää aina hieman säästöjä pahan päivän varalle. Jos korot nousevat ja kuukausikulut kasvavat, sinulla on puskuri, jolla selvitä tilapäisesti korkeammista menoista. Puskurirahasto tuo myös mielenrauhaa: tiedät selviäväsi hetken, vaikka taloudellinen tilanne kiristyisi. Samalla voit tarvittaessa käyttää puskuria vaikka siihen, että teet isomman lyhennyksen ja leikkaat lainan pääomaa.
- Seuraa korkotilannetta, mutta älä hätiköi: On hyvä olla perillä yleisestä korkokehityksestä – uutiset, kuten ”Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoa” tai ”Euribor-korot laskeneet jo kolmatta kuukautta” antavat suuntaa, mihin ollaan menossa. Älä kuitenkaan hätäänny lyhyen aikavälin heilahteluista. Lainaa ottaessa kyse on yleensä vuosista tai vuosikymmenistä, joten yksittäisen kuukauden Euribor-notkahdus tai -piikki ei vielä ole maailmanloppu. Tärkeämpää on, että lainasi ehdot sopivat sinulle ja taloutesi kestää muutokset. Voit aina keskustella pankin kanssa, jos korkojen nousu aiheuttaa huolta – joskus ratkaisuja löytyy esimerkiksi lyhennysvapaista kuukausista tai lainan uudelleenjärjestelystä.
Yhteenveto – mitä jokaisen tulisi ymmärtää koroista ennen lainapäätöstä
Korko on lainan hinnan ydin: se määrää, paljonko maksamme ylimääräistä saadessamme rahaa lainaksi. Jokaisen lainaa harkitsevan on hyvä ymmärtää perusasiat koroista. Tärkeimmät opit voidaan tiivistää näin:
- Korko ei ole vain jokin pikkuprosentti, vaan se euroina mitattuna voi olla tuhansia tai kymmeniä tuhansia. Pienikin koron muutos vaikuttaa kuukausierään ja lainan kokonaiskustannuksiin merkittävästi, erityisesti isoissa ja pitkäaikaisissa lainoissa.
- Nimelliskorko vs. todellinen vuosikorko: Nimelliskorko on se näkyvä korkolukema, mutta todellinen vuosikorko kertoo lainan kokonaiskuluista. Älä koskaan vertaa lainoja pelkän nimelliskoron perusteella – varmistu aina todellisesta vuosikorosta, jotta tiedät mikä laina oikeasti tulee edullisimmaksi (Todellinen vuosikorko apuna lainavertailussa | VarmaLaina.fi).
- Kiinteä vai muuttuva korko: Tiedosta kumman tyyppinen lainasi korko on, ja mitä se tarkoittaa. Kiinteä korko antaa suojaa korkojen nousua vastaan ja tuo ennustettavuutta, muuttuva korko puolestaan voi tuoda säästöä matalien korkojen aikana mutta sisältää riskin korkojen noususta. Valintaan ei ole yhtä oikeaa vastausta kaikille; se riippuu omasta tilanteestasi ja siitä, kuinka paljon haluat pelata varman päälle.
- Varaudu korkojen vaihteluun: Ole realisti – korkotaso voi muuttua laina-aikanasi. Laske pystytkö maksamaan lainaasi, jos korot nousevat tuntuvasti. Toisaalta tiedä, että korot voivat myös laskea. Rakenna taloutesi kestämään vaihtelua: jätä liikkumavaraa, pidä hieman säästöjä puskurina ja älä venytä lainamäärää äärirajoille vain siksi, että tämänhetkinen korko on matala.
Lopuksi, muista että laina on pitkäaikainen sitoumus. Kysy aina itseltäsi: Ymmärränkö täysin, mitä lainaehdot ja korot merkitsevät kukkarolleni? Jos jokin korkoihin liittyvä asia mietityttää, älä epäröi kysyä pankin neuvoja tai tutkia asiaa lisää. Kun ymmärrät, miten korkotaso vaikuttaa lainan kokonaiskustannuksiin, olet jo ottanut ison askeleen kohti fiksua lainapäätöstä. Silloin laina palvelee sinua, etkä sinä lainaa. Onnistuneita ja harkittuja lainapäätöksiä!
