Isännöitsijän tehtävät taloyhtiössä – kokonaiskuva velvollisuuksista

Isännöitsijän rooli ja vastuut taloyhtiössä

Isännöitsijän tehtävät taloyhtiön hallinnossa

Isännöitsijän rooli taloyhtiössä on monipuolinen ja vaativa. Hän toimii linkkinä hallituksen, osakkaiden ja ulkopuolisten tahojen välillä. Isännöitsijän tehtävät kattavat laajan kirjon hallinnollisia ja operatiivisia toimia.

• Kokousten järjestäminen ja pöytäkirjojen laatiminen
• Asiakirjahallinta ja arkistointi
• Sopimusten hallinta ja kilpailuttaminen

Isännöitsijän ja hallituksen välinen yhteistyö

Isännöitsijän ja hallituksen välinen suhde on avainasemassa taloyhtiön sujuvan toiminnan kannalta. Isännöitsijä tukee hallitusta päätöksenteossa tarjoamalla asiantuntemustaan ja valmistelee päätösehdotukset. Hallituksen aktiivinen rooli on kuitenkin tärkeä, sillä se vastaa viime kädessä taloyhtiön hallinnosta. On tärkeää, että hallitus on tietoinen taloyhtiön isännöitsijän tehtävät ja valvoo niiden toteutumista.

Isännöitsijän eettiset ohjeet ja niiden merkitys

Isännöitsijän on noudatettava isännöinnin eettisiä ohjeita, jotka määrittelevät hyvän isännöintitavan. Eettiset ohjeet korostavat avoimuutta, luotettavuutta ja osakkaiden tasapuolista kohtelua. Isännöitsijän tulee välttää eturistiriitoja ja toimia aina taloyhtiön edun mukaisesti. Eettisten ohjeiden noudattaminen on tärkeää luottamuksen säilyttämiseksi ja isännöitsijän tehtävät ja vastuut hoitamiseksi asianmukaisesti.

Taloudellinen hallinto ja läpinäkyvyys

Laskutuksen ja kulujen läpinäkyvyys

Laskutuksen ja kulujen läpinäkyvyys on kriittinen osa taloyhtiön hallintoa. Asukkailla on oikeus tietää, mihin heidän maksamansa rahat käytetään.

• Selkeät ja yksityiskohtaiset laskut.
• Helposti saatavilla oleva tieto kuluista.
• Mahdollisuus tarkastella laskuja ja kuitteja.

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten isännöitsijöillä on suuri valta päättää, mihin taloyhtiön rahat menevät. On tärkeää, että kaikki on avointa, jotta väärinkäytöksiä ei pääse syntymään.

Isännöitsijän valtuudet ja taloudellinen päätöksenteko

Isännöitsijän valtuudet taloudellisessa päätöksenteossa määritellään tarkasti isännöintisopimuksessa. On tärkeää ymmärtää, mitä isännöitsijä saa päättää itsenäisesti ja mitkä päätökset vaativat hallituksen hyväksynnän.

• Selkeät valtuusrajat.
• Hallituksen rooli suurissa hankinnoissa.
• Säännöllinen raportointi taloudellisesta tilanteesta.

Isännöitsijän pitää pystyä perustelemaan kaikki päätökset ja toimimaan taloyhtiön edun mukaisesti. Joskus asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin miltä ne näyttävät, ja vaativat huolellista valmistelua. Hyvä hallintotapa on tässä avainasemassa.

Eturistiriitojen hallinta isännöinnissä

Eturistiriitojen hallinta on olennainen osa hyvää isännöintitapaa. Isännöitsijän tulee olla riippumaton ja puolueeton.

• Avoimuus sidonnaisuuksista.
• Esteellisyyssäännöt päätöksenteossa.
• Ulkopuolisen auditoinnin mahdollisuus.

On tärkeää, että isännöitsijällä ei ole kytköksiä, jotka voisivat vaarantaa hänen objektiivisuutensa. Eettiset ohjeet korostavat avoimuutta ja luovat perustan hyvälle yhteistyölle taloyhtiön ja isännöinnin välillä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että eettiset ohjeet eivät yksinään riitä, vaan tarvitaan myös valvontaa ja avoimuutta.

Viestintä ja tiedonkulku taloyhtiössä

Hallituksen informointi ja päätöksenteko

Taloyhtiön hallituksen informointi on kriittinen osa isännöitsijän työtä. Hallituksen on saatava kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi tehdä perusteltuja päätöksiä. Tämä tarkoittaa, että isännöitsijän on aktiivisesti toimitettava tietoa esimerkiksi:

• Tulevista korjaushankkeista
• Taloudellisesta tilanteesta
• Asukkaiden esittämistä huolenaiheista

On tärkeää, että hallitus pidetään ajan tasalla, jotta se voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja edistää taloyhtiön etua.

Salassapitovelvollisuus ja avoimuus

Isännöitsijällä on salassapitovelvollisuus, mikä tarkoittaa, että hän ei saa paljastaa taloyhtiön tai sen asukkaiden yksityisiä tietoja ulkopuolisille. Kuitenkin, avoimuus on myös tärkeää. Asukkailla on oikeus saada tietoa taloyhtiön asioista, kuten:

• Yhtiökokousten pöytäkirjat
• Taloyhtiön taloudellinen tilanne
• Tehdyt ja suunnitellut remontit

Tasapainon löytäminen salassapidon ja avoimuuden välillä on isännöitsijän keskeinen haaste.

Jäsendemokratian toteutuminen

Jäsendemokratia tarkoittaa, että taloyhtiön asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa taloyhtiön asioihin. Isännöitsijän rooli tässä on:

• Varmistaa, että yhtiökokoukset järjestetään asianmukaisesti.
• Huolehtia, että asukkaiden aloitteet käsitellään.
• Edistää avointa keskustelua taloyhtiön asioista.

Isännöitsijän on toimittava puolueettomasti ja varmistettava, että kaikkien asukkaiden ääni tulee kuulluksi. On tärkeää, että jäsendemokratia toteutuu, jotta taloyhtiö voi toimia asukkaidensa parhaaksi.

Isännöintipalveluiden laatu ja kehitys

Isännöintipalveluiden laatu on jatkuvan tarkastelun alla, ja kehitystyö on välttämätöntä, jotta taloyhtiöt voivat luottaa saavansa parasta mahdollista palvelua. Viime vuosina on havaittu, että asiakastyytyväisyys on laskenut, mikä heijastuu suoraan isännöintiyritysten maineeseen ja toimintaan. Tässä osiossa tarkastelemme, miten isännöintipalveluiden laatua voidaan mitata, kehittää ja miten lisäpalvelut vaikuttavat kokonaiskustannuksiin.

Asiakastyytyväisyys ja NPS-luvut

Asiakastyytyväisyys on keskeinen mittari isännöintipalveluiden laadulle. Yksi yleisesti käytetty mittari on Net Promoter Score (NPS), joka mittaa asiakkaiden suositteluhalukkuutta. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että isännöintiyritysten NPS-luvut ovat laskeneet huolestuttavasti, jopa negatiiviselle tasolle. Tämä kertoo siitä, että monet taloyhtiöt ovat tyytymättömiä saamaansa palveluun. Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi on tärkeää:

• Kuunnella asiakkaiden palautetta aktiivisesti.
• Reagoida nopeasti ja tehokkaasti ongelmatilanteisiin.
• Kehittää palveluita vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.

Isännöintialan kehitystyö ja epäkohtien korjaaminen

Isännöintiala on jatkuvassa muutoksessa, ja kehitystyö on välttämätöntä, jotta voidaan vastata muun muassa lainsäädännön ja teknologian tuomiin haasteisiin. Alalla on tunnistettu useita epäkohtia, jotka vaativat korjaamista. Näitä ovat esimerkiksi:

• Läpinäkyvyyden puute sopimuksissa ja laskutuksessa.
• Eturistiriidat, erityisesti jos isännöinti ja huoltopalvelut tulevat samasta yrityksestä.
• Riittämätön viestintä taloyhtiön hallituksen ja osakkaiden kanssa.

Kehitystyön tavoitteena on parantaa isännöinnin laatua, lisätä luottamusta ja varmistaa, että taloyhtiöiden edut ovat etusijalla.

Lisäpalveluiden vaikutus isännöinnin hintaan

Isännöintiyritykset tarjoavat usein erilaisia lisäpalveluita, jotka voivat tuoda lisäarvoa taloyhtiölle. Kuitenkin on tärkeää ymmärtää, miten nämä palvelut vaikuttavat isännöinnin kokonaishintaan. Aiemmin peruspalveluihin kuuluneet asiat voivat nykyään olla maksullisia lisäpalveluita. Taloyhtiöiden on syytä:

• Arvioida tarkasti, mitä lisäpalveluita todella tarvitaan.
• Vertailla eri isännöintiyritysten tarjoamia palveluita ja hintoja.
• Neuvotella sopimusehdoista ja varmistaa, että kaikki kustannukset ovat selkeästi tiedossa.

Sopimukset ja niiden merkitys

Taloyhtiön toiminta perustuu moniin sopimuksiin, jotka määrittelevät oikeudet, velvollisuudet ja vastuunjaon eri osapuolten välillä. Sopimusten huolellinen laatiminen ja ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää taloyhtiön sujuvan toiminnan ja mahdollisten riitatilanteiden välttämiseksi. Sopimukset luovat perustan taloyhtiön hallinnolle ja varmistavat, että kaikki toiminta tapahtuu selkeiden pelisääntöjen mukaisesti.

Isännöintisopimuksen sisältö ja ehdot

Isännöintisopimus on kulmakivi taloyhtiön ja isännöitsijän välisessä suhteessa. Sopimuksessa määritellään tarkasti isännöitsijän tehtävät, valtuudet ja vastuut. On tärkeää, että sopimus kattaa ainakin seuraavat asiat:

• Isännöitsijän toimenkuva ja tehtävät (esim. taloushallinto, kiinteistön ylläpito, hallinnolliset tehtävät).
• Isännöitsijän valtuudet tehdä päätöksiä taloyhtiön puolesta.
• Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanomisehdot.
• Isännöitsijän palkkio ja sen määräytymisperusteet.
• Vastuunjakokysymykset ja vakuutukset.

Isännöintisopimuksen ehtoihin kannattaa perehtyä huolellisesti, jotta vältytään yllätyksiltä ja varmistetaan, että sopimus vastaa taloyhtiön tarpeita.

Erillisveloitukset ja niiden perusteet

Isännöintisopimuksissa määritellään usein erillisveloitukset, jotka tulevat isännöintipalkkion päälle. Nämä voivat koskea esimerkiksi:

• Ylimääräisiä kokouksia.
• Asiakirjojen laatimista ja toimittamista.
• Projektinhallintaa (esim. remontit).

Erillisveloitusten perusteiden on oltava selkeät ja läpinäkyvät. Taloyhtiön on hyvä varmistaa, että se ymmärtää, mistä erillisveloitukset muodostuvat ja milloin niitä voidaan periä. Epäselvyyksien välttämiseksi erillisveloitukset kannattaa kirjata mahdollisimman tarkasti isännöintisopimukseen.

Sopimusmallien monimuotoisuus

Isännöintialalla on käytössä erilaisia sopimusmalleja, jotka voivat vaihdella laajuudeltaan ja sisällöltään. On olemassa:

1. Suppeita sopimuksia, jotka kattavat vain perustehtävät.
2. Laajoja sopimuksia, jotka sisältävät lisäpalveluita ja vastuita.
3. Jopa räätälöityjä sopimuksia, jotka on suunniteltu vastaamaan tietyn taloyhtiön erityistarpeita.

Taloyhtiön on tärkeää valita sopimusmalli, joka parhaiten vastaa sen tarpeita ja resursseja. Sopimusmallin valintaan vaikuttavat muun muassa taloyhtiön koko, ikä, kunto ja asukkaiden tarpeet. Eri sopimusmallien vertailu ja asiantuntija-apu voivat auttaa sopivan ratkaisun löytämisessä.

Isännöitsijän jääviys ja riippumattomuus

Isännöitsijän rooli taloyhtiössä on keskeinen, ja siksi hänen jääviytensä ja riippumattomuutensa ovat äärimmäisen tärkeitä. Ongelmat syntyvät usein silloin, kun isännöinti ja huoltopalvelut tulevat samasta yrityksestä. Miten isännöitsijä voi toimia objektiivisesti taloyhtiön etujen ajajana tällaisessa tilanteessa?

Isännöinnin ja huoltopalveluiden kytkökset

Isännöinnin ja huoltopalveluiden kytkökset voivat aiheuttaa merkittäviä eturistiriitoja. On tärkeää, että taloyhtiön hallitus tiedostaa nämä mahdolliset ongelmat ja valvoo tarkasti isännöitsijän toimintaa.

• Huoltoyhtiön valinta: Jos isännöitsijä suosittelee tiettyä huoltoyhtiötä, jonka kanssa hänellä on kytköksiä, on syytä epäillä puolueettomuutta.
• Laskutus: Huoltoyhtiön laskutusta on syytä tarkastella erityisen kriittisesti, jotta varmistetaan, ettei taloyhtiötä laskuteta ylimääräisistä tai tarpeettomista töistä.
• Kilpailutus: Huoltopalveluita kilpailutettaessa on varmistettava, että isännöitsijä ei suosi mitään tiettyä toimijaa.

Jääviysongelmat laskujen hyväksymisessä

Jääviysongelma on erityisen suuri, jos taloyhtiön hallitus on antanut isännöitsijälle yksinoikeuden hyväksyä ja maksaa laskut. Tällöin isännöitsijällä on suuri valta päättää, mihin taloyhtiön rahat menevät, ja eturistiriitojen riski kasvaa merkittävästi. On tärkeää, että hallitus osallistuu aktiivisesti laskujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen.

Objektiivisuuden varmistaminen

Objektiivisuuden varmistamiseksi taloyhtiön hallituksen on oltava aktiivinen ja valpas. Hallituksen on huolehdittava siitä, että isännöitsijä toimii taloyhtiön edun mukaisesti ja että kaikki päätökset tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi. Hallituksen on myös syytä kilpailuttaa isännöintipalvelut säännöllisesti, jotta varmistetaan, että taloyhtiö saa parasta mahdollista palvelua oikeaan hintaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että isännöitsijäntodistus on tärkeä asiakirja asuntokaupassa, ja sen tietojen paikkansapitävyys on varmistettava.

Taloyhtiön asiakirjat ja niiden hallinta

Taloyhtiön asiakirjojen hallinta on kriittinen osa hyvää isännöintiä. Oikein hallinnoidut asiakirjat varmistavat läpinäkyvyyden ja auttavat välttämään riitoja. Asiakirjojen huolellinen säilytys ja ajantasaisuus ovat tärkeitä sekä taloyhtiön sisäisessä toiminnassa että ulkoisissa suhteissa.

Isännöitsijäntodistuksen merkitys

Isännöitsijäntodistus on avainasiakirja asuntokaupassa. Se antaa ostajalle tärkeää tietoa taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta, tehdyistä remonteista ja mahdollisista tulevista korjaustarpeista. Todistuksesta ilmenevät:

• Yhtiön nimi ja osoite
• Osakkaan nimi ja osakkeiden numerot
• Huoneiston pinta-ala ja osakeluettelo
• Vastikkeet ja niiden määräytymisperusteet
• Tiedot yhtiön taloudellisesta tilanteesta (esim. lainat, vastikerästit)
• Tiedot tehdyistä ja suunnitteilla olevista remonteista

On tärkeää, että isännöitsijäntodistus on enintään kolme kuukautta vanha kaupantekohetkellä. Todistuksen tietojen paikkansapitävyys kannattaa varmistaa soittamalla isännöitsijälle, varsinkin jos todistus on vanhempi kuin kuukausi. Isännöitsijäntodistus on tärkein asiakirja asuntokaupassa kauppakirjan jälkeen!

Yhtiöjärjestyksen keskeiset ehdot

Yhtiöjärjestys on taloyhtiön perustuslaki. Se sisältää keskeiset säännöt yhtiön toiminnalle ja osakkaiden oikeuksille ja velvollisuuksille. Yhtiöjärjestyksessä määritellään muun muassa:

• Yhtiön nimi ja kotipaikka
• Osakkeiden tuottamat oikeudet ja velvollisuudet
• Vastikkeen määräytymisperusteet
• Hallituksen jäsenten lukumäärä ja toimikausi
• Yhtiökokouksen koollekutsumistapa ja päätöksenteko
• Korjausvastuunjako osakkaan ja yhtiön välillä
• Lunastusehdot

Yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja, ja jokaisen osakkaan on syytä tutustua siihen huolellisesti. Yhtiöjärjestyksen määräykset ovat sitovia, ja niitä on noudatettava kaikessa yhtiön toiminnassa. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii yhtiökokouksen päätöksen ja rekisteröinnin kaupparekisteriin.

Korjausvastuut ja lunastusehdot

Korjausvastuunjako määrittelee, kuka vastaa mistäkin korjauksesta taloyhtiössä. Yleensä osakas vastaa huoneistonsa sisäpuolisista korjauksista, kun taas taloyhtiö vastaa rakenteista ja perusjärjestelmistä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin sopia tästä laista poikkeavasti. On tärkeää selvittää korjausvastuunjako huolellisesti ennen remontin aloittamista, jotta vältytään riidoilta.

Lunastusehto tarkoittaa, että vanhoilla osakkeenomistajilla on oikeus lunastaa uuden osakkaan ostamat osakkeet itselleen. Lunastusehdot on määritelty yhtiöjärjestyksessä. Ostajan on ilmoitettava osakekaupasta taloyhtiölle, jotta lunastusoikeutta voidaan käyttää. Lunastusaika on yleensä rajallinen, ja sen jälkeen osakkeet siirtyvät ostajalle.

Isännöintialan valvonta ja eettisyys

Isännöintialalla, kuten muillakin aloilla, valvonta ja eettisyys ovat avainasemassa luottamuksen ylläpitämiseksi ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Taloyhtiöiden hallitusten ja osakkaiden on voitava luottaa siihen, että isännöitsijät toimivat heidän etujensa mukaisesti ja noudattavat hyvää isännöintitapaa. Valvonta ja eettiset ohjeet pyrkivät varmistamaan tämän.

Isännöinnin eettisen neuvoston rooli

Isännöinnin eettinen neuvosto on Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva elin, jonka tehtävänä on valvoa isännöinnin eettisten ohjeiden noudattamista. Neuvosto antaa lausuntoja siitä, onko isännöintialan toimija menetellyt ohjeiden vastaisesti. Käytännössä neuvosto voi antaa huomautuksia tai varoituksia, mutta sen toimivalta on rajallinen. On pohdittu, riittääkö tämä valvontamekanismi takaamaan riittävän eettisen tason alalla.

Viranomaisvalvonnan tarve

Monet ovat esittäneet, että isännöintialalle tarvittaisiin nykyistä laajempaa viranomaisvalvontaa. Tällä hetkellä ala on pitkälti itsesääntelyn varassa, mikä voi johtaa epäkohtien jatkumiseen. Viranomaisvalvonta voisi tuoda lisää läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta valvonnan toteuttamiseen. Erityisesti on nostettu esiin huoli siitä, että isännöitsijöillä on liian suuri valta taloyhtiöiden varojen hallinnassa.

Viranomaisvalvonnan tarpeellisuutta puoltaisivat:

1. Mahdollisuus puuttua epäterveisiin liiketoimintamalleihin tehokkaammin.
2. Selkeämmät sanktiot eettisten ohjeiden rikkomisesta.
3. Lisääntynyt luottamus isännöintitoimintaan.

Eettisten ohjeiden noudattamisen valvonta

Eettisten ohjeiden noudattamisen valvonta on monimutkainen prosessi. Vaikka Isännöinnin eettinen neuvosto tekee arvokasta työtä, sen resurssit ja toimivalta ovat rajalliset. Tehokkaampi valvonta edellyttäisi aktiivista otetta myös taloyhtiöiden hallituksilta ja osakkailta. Heidän tulisi olla tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä valmiita puuttumaan epäkohtiin. Lisäksi tarvitaan avointa keskustelua alan ongelmista ja keinoista niiden ratkaisemiseksi.

Taloyhtiön hallituksen vastuu ja rooli

Taloyhtiön hallitus on keskeinen toimija, jonka tehtävänä on huolehtia taloyhtiön hallinnosta ja omaisuudesta. Hallituksen jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, ja heidän toimintansa perustuu asunto-osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Hallituksen rooli on aktiivinen ja vastuullinen, ja se kattaa monia eri osa-alueita.

Hallituksen aktiivinen rooli asioiden hoidossa

Hallituksen jäsenten on oltava aktiivisesti mukana taloyhtiön asioiden hoidossa. Tämä tarkoittaa:

• Säännöllistä osallistumista hallituksen kokouksiin.
• Perehtymistä kokousmateriaaleihin ja päätösehdotuksiin.
• Osallistumista päätöksentekoon ja äänestämiseen.
• Valvontaa, että tehdyt päätökset toteutetaan.

On tärkeää, että hallitus ei ole pelkkä muodollisuus, vaan se todella käyttää valtaansa ja huolehtii taloyhtiön edusta. Liian usein kuulee, että hallitus on tyytyväinen, kun asiat sujuvat näennäisesti hyvin isännöitsijän kanssa, mutta todellisuudessa hallituksen pitäisi olla aktiivisempi ja kyseenalaistaa asioita.

Hallituksen vastuu taloyhtiön hallinnosta

Hallituksella on laaja vastuu taloyhtiön hallinnosta. Tähän sisältyy:

• Taloyhtiön taloudenhoito ja budjetin laatiminen.
• Kiinteistön kunnossapito ja korjausten suunnittelu.
• Sopimusten tekeminen ja valvonta.
• Yhtiökokousten järjestäminen ja päätösten toimeenpano.
• Viestintä osakkaille ja asukkaille.

Hallituksen on varmistettava, että taloyhtiön toiminta on lainmukaista ja että osakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu. Hallituksen jäsenet ovat henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että he hoitavat tehtävänsä huolellisesti ja taloyhtiön edun mukaisesti. Joskus pankit eivät myönnä lainaa taloyhtiölle, koska sitä on hoidettu huonosti. Tällöin asuntojen arvo laskee.

Yhdistyslain periaatteiden noudattaminen

Taloyhtiö on yhdistys, joten sen toiminnassa on noudatettava yhdistyslain periaatteita. Tämä tarkoittaa:

• Jäsendemokratian toteutumista.
• Osakkaiden oikeutta osallistua päätöksentekoon.
• Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
• Yhdenvertaista kohtelua.

On tärkeää, että hallitus ei toimi itsevaltaisesti, vaan kuuntelee osakkaiden mielipiteitä ja ottaa ne huomioon päätöksenteossa. Yhdistyslain henkeä rikotaan, jos jäsendemokratia ei toteudu. Hallituksen on varmistettava, että kaikki osakkaat saavat tarvittavan tiedon ja mahdollisuuden vaikuttaa taloyhtiön asioihin.

Isännöinnin haasteet ja ongelmakohdat

Epäterveet liiketoimintamallit

Isännöintialalla on havaittu epäterveitä liiketoimintamalleja, jotka voivat johtaa taloyhtiöiden epätietoisuuteen rahojen käytöstä. Ongelmana on, että isännöitsijät saattavat ajaa suurten kiinteistöalan yritysten etuja taloyhtiöiden sijaan. Tämä voi ilmetä esimerkiksi:

• Lisämaksullisten palveluiden yleistyminen, jotka aiemmin kuuluivat perusveloitukseen.
• Isännöinnin ja huoltopalveluiden kytkökset, mikä vaikeuttaa isännöitsijän objektiivista toimintaa.
• Tulospalkkioiden sitominen jäsenmäärän kasvuun, mikä voi kannustaa epäeettiseen toimintaan.

Rahastuksen ja lisämaksujen ongelmat

Taloyhtiöiden on tärkeää olla tietoisia erilaisista lisämaksuista ja niiden perusteista. Aiemmin perusveloitukseen kuuluneet palvelut saatetaan nykyään veloittaa erikseen, mikä nostaa taloyhtiön kustannuksia. On myös tärkeää selvittää, miten rakennusoikeus jakautuu ja onko luvatonta rakentamista tapahtunut. Lisämaksut voivat olla epäselviä ja vaikeasti perusteltavissa, mikä aiheuttaa epäluottamusta isännöintiä kohtaan.

• Epäselvät perusteet lisämaksuille.
• Vaikeus selvittää kokonaishintaa ja velkaosuuksia.
• Puutteelliset tiedot rakennusoikeudesta ja luvattomasta rakentamisesta.

Luottamuspula isännöintiä kohtaan

Taloyhtiöiden tyytymättömyys isännöitsijöiden toimintaan on kasvanut, mikä näkyy alhaisissa asiakastyytyväisyysluvuissa. Luottamuspulaa lisäävät epäterveet liiketoimintamallit, eturistiriidat ja puutteellinen tiedonkulku. Luottamuksen palauttamiseksi tarvitaan avoimuutta, eettisiä ohjeita ja tehokasta valvontaa.

• Eturistiriidat isännöitsijöiden ja huoltoyhtiöiden välillä.
• Puutteellinen tiedonkulku hallituksen ja isännöitsijän välillä.
• Epäluottamus taloyhtiöiden edunvalvontayhdistyksiin.