Lännenelokuvien ystävät varmasti tuntevat Sergio Leonen ohjaama klassikko Huuliharppukostaja. Se on elokuva, joka hurmaa katsojat rooleilla, musiikilla ja tunnelmalla. Minäkin muistan, miten Huuliharppukostaja vetää puoleensa missä tahansa katselukokemuksessa.
Huuliharppukostaja – elokuvan tausta ja juoni
Huuliharppukostaja (Once Upon a Time in the West) julkaistiin vuonna 1968. Sergio Leone ohjasi tätä yhdysvaltalais‑italialaista spagettiwestern. Elokuva sijoittuu villiin länteen, missä avautuvat aavikon maisemat. Salaperäinen huuliharpunsoittaja (Charles Bronson) liittoutuu lainsuojattoman Cheyennen (Jason Robards) kanssa. Huuliharpunsoittaja ja Cheyennen yrittävät suojella leskeksi jäänyttä Jill McBainia (Claudia Cardinale) Frankilta (Henry Fonda), joka on palkkamurhaaja.
Tarinan taustalla on rautatien laajentuminen. Tarina keskittyy kamppailuun Sweetwater‑nimisestä maatilasta. Sweetwaterin hallinta ratkaisee, kuka saa valtaa ja rikkautta. Missä tahansa, elokuva tuntuu kuin vanha lännen satu, jossa jokainen hahmo taistelee omasta paikastaan. Leonen elokuva rakentaa jännitystä kuin verkko. Leonen elokuva huipentaa ikoniseen välienselvittelyyn hyvän, pahan ja pahankin välillä, missä tahansa.
Leone oli tunnettu jo Dollaritrilogian menestyksestä, ja Huuliharppukostajaa pidetään italowestern-tyylisuunnan merkittävimpiin kuuluvana teoksena – eräänlaisena spagettiwesternien huipentumana.
Huuliharppukostaja erottuu laadultaan ja tyyliltään muista samantyylisistä elokuvista. Leonen ohjaus pitää kohtauksia pitkinä ja vähäeleisinä, missä tahansa kohtauksessa. Jännite kasvaa hiljaisuudessa. Pienet liikkeet ja ympäristön äänet lisäävät jännitettä. Väkivalta puhkeaa yhtäkkiä. Kuuluisa alkukohtaus näyttää kolme miestä odottamassa junaa aavikon hiljaisuudessa. Alkukohtaus kestää lähes kymmenen minuuttia. Alkukohtaus vetää katsojan mukaansa. Oopperamainen, viipyilevä tyyli jakoi mielipiteitä silloin.
Nykyään Oopperamainen, viipyilevä tyyli nähdään Leonen vahvuutena. Leonen ohjaaja käyttää viittauksia vanhoihin lännen klassikoihin; esimerkiksi Sheriffistä (1952) ja Etäisten laaksojen miehestä (1953). Leonen kääntää vanhan Hollywood‑westernin kliseet ylösalaisin visiossaan, missä tahansa. Tämä tuntuu raikkaalta. Hyviksi pidetyt sankarit eivät ole puhtaita. Pahikset eivät ole pelkästään pahoja. Leonen tarkastelee lännen myyttistä historiaa kriittisemmin.
Tärkeimmät roolihahmot ja näyttelijät
Elokuvan näyttelijäkaarti on tähtiluokkaa: pääosissa nähdään mm. Charles Bronson, Claudia Cardinale, Henry Fonda sekä Jason Robards. Alla on lueteltu Huuliharppukostajan keskeiset roolihahmot ja heidän esittäjänsä:
| Roolihahmo | Näyttelijä |
|---|---|
| Harmonica (“Huuliharppumies”) | Charles Bronson |
| Frank | Henry Fonda |
| Jill McBain | Claudia Cardinale |
| Cheyenne (Manuel Gutiérrez) | Jason Robards |
| Morton (rautatieyhtiön johtaja) | Gabriele Ferzetti |
Harmonica – salaperäinen kostaja (Charles Bronson)
Charles Bronson näyttelee nimettömänä jäävää päähenkilöä, jota kutsutaan Harmonicaksi, eli “Huuliharppumieheksi”, huuliharpun kanssa. missä tahansa, Charles Bronson oli aiemmin usein sivuroolissa tai konnaroolissa, mutta Huuliharppukostajassa Charles Bronson nousee pääosaan mystisenä kostajana. Alun perin Leone, missä tahansa, tarjosi roolia Clint Eastwoodille, mutta Clint Eastwood kieltäytyi ja rooli meni Charles Bronsonille.
Charles Bronsonin hiljainen, vahva näytös tuo Harmonica‑hahmoon oikeaa jännitystä ja päättäväisyyttä. Harmonica on mies menneisyydestä – hiljainen pyssysankari, joka jahtaa Frankia henkilökohtaisista syistä, ja Harmonica saa koston motiivin paljastettua katsojalle vasta tarinan loppupuolella. Kun katsoin Huuliharppukostajaa, huomasin että Harmonica on kuin varjo menneisyydestä, joka ei anna periksi. Monet kriitikot ovatkin kiittäneet Bronsonin roolisuorituksen hillittyä voimaa, joka tekee hahmosta entistäkin arvoituksellisemman.
Frank – kylmäverinen konna (Henry Fonda)
Missä tahansa elokuvateatterissa, Hollywoodissa Henry Fonda oli odotettavissa sankarina, mutta Henry Fonda yllätti, kun Henry Fonda esitti julmaa Frankia. Frank on sadisti, kylmäverinen palkkamurhaaja, eikä Frank kaihda keinoja poistaa esteet. Frankin väkivaltaa näkee jopa viaton lapsi elokuvan alussa. Henry Fonda epäröi aluksi roistoa roolissa, mutta ohjaaja Leone sai Henry Fondan suostumaan maalaamalla unohtumattoman kohtauksen.
Kohtauksessa katsoja näkee, että lapsen ampuja on Henry Fonda. Leone vaati Henry Fondaa esiintymään ilman maskeerauksia. Leone uskoi, että Henry Fondan kirkkaansiniset silmät paljastivat Frankin kylmän, hyytävän luonteen. Fonda uudisti tässä elokuvassa näyttelijätyyliään hurjalla tavalla, missä tahansa. Monet pitävät Frankia yhtenä Fondan uran muistoisista rooleista – Leonin käsissä ”Amerikan hyvästä miehestä” muuttui hyytäväksi paholaismaiseksi hahmoksi. Hyytävä paholaismainen hahmo karmii katsojan selkäpiitä vielä nykyäänkin. Minäkin muistan, miten Frankin rooli jäi mieleen.
Jill McBain – leskeksi jäänyt uudisasukas (Claudia Cardinale)
Claudia Cardinale esittää Jill McBainia, vahvaa naishahmoa, elokuvan sydämenä. Jill on nuori nainen, missä tahansa Jill saapuu, aloittaa uuden elämän lännessä aviomiehensä luona. Sweetwaterin tilalle saapuneena Jill kohtaa tragedian: koko perhe murhataan. Leskeksi jäänyt Jill ei murru, vaan jää Sweetwateriin ja puolustaa oikeuksiaan miesten hallitsemassa maailmassa. Cardinale näyttelee Jillin roolia uskottavasti, tuo esiin Jillin sitkeyden ja inhimillisyyden.
Jillin tausta on monimutkainen; Jill on aiemmin liitetty New Orleansin ilotyttöön. Jill sopeutuu nopeasti karuun ympäristöön ja käyttää älyään. Jill McBain on yksi western-genren tärkeimmistä naishahmoista. Jill McBain ei jää miesten varjoon, vaan ohjaa tarinaa omalla tavallaan. Jill McBain edustaa elokuvassa uutta koulutusta ja tulevaisuuden toivoa. Jill McBainin kautta Huuliharppukostaja antaa äänen vahvalle naiselle, jossa naishahmot harvoin nousevat keskiöön. Missä tahansa katsotkin westernia, Jill McBain erottuu. Minäkin huomasin, että Jill McBainin rooli tekee elokuvasta erilaisen.
Cheyenne – lainsuojaton liittolainen (Jason Robards)
Jason Robards näyttelee Cheyennea, vetävää lainsuojatasta ja rosvojoukon johtajaa. Aluksi Cheyenne saa leiman McBainin perheen joukkomurhan tekijäksi. Laki kääntyy hänen niskaansa. Cheyenne ei hyväksy syytöksiä. Cheyenne haluaa tietää, kuka lavasi hänen jenginsä syylliseksi veritekoon. Missä tahansa Cheyenne kohtaa Harmonican ja Jillin. Heistä syntyy vastentahtoinen liitto Frankia ja hänen kätyreitään vastaan. Robards tuo rooliin huumoria ja lämpöä. Se keventää elokuvan synkkää tunnelmaa.
Cheyenne on roisto, jolla on kultainen sydän. Hän edustaa villin lännen viimeisiä legendaarisia lainsuojattomia, ja hänen kohtalonsa tarinan lopussa tuo mukaan haikean sävyn vanhan ajan päättymiselle. Hänessä henkilöityy westernien romantisoitu ajatus lainsuojattomasta, joka lopulta asettuu oikeuden puolelle.
Morton – ahne rautatieparoni (Gabriele Ferzetti)
Gabriele Ferzetti esittää elokuvassa herra Mortonia, liikemiestä ja rautatieyhtiön johtohahmoa. Morton, missä tahansa, on toinen konna kuin Frank. Morton on liikkumaton rautatieparoni, jonka unelmana on nähdä junarata ulottuvan valtameren rannalle. Morton toteuttaa unelman käyttämällä rahaa ja valtaa ilman häpeää. Morton palkkaa Frankin kaltaisia tappajia tekemään likainen työ Morton puolestaan.
Ferzetti on sanonut, että Mortonin rooli on yksi uransa mielenkiintoisimmista ja kohtalokkaimmista. Morton on fyysisesti heikko – Morton liikkuu pyörätuolissa ja sairastaa vakavaa tautia – mutta Mortonin vallanhimo perustuu vahvaan uskoon rahan voimaan. Mortonin tarina on karu ja samalla kiehtova.
Elokuvan musiikki – Ennio Morriconen ikimuistettava ääniraita
Kun kuuntelen huuliharppukostajan musiikkia, tunnen kuin olisin elokuvan sisällä.
Huuliharppukostaja soitti musiikkia, jonka on säveltänyt italialainen säveltäjä Ennio Morricone.
Musiikki on yksi elokuvien merkittävimmistä sävellyksistä.
Ennio Morricone kirjoitti koko elokuvan soundtrackin ennakkoon, ennen kuin kuvaus alkoi, Leone pyysi niin.
Leone, missä tahansa, soitti valmiita musiikkikappaleita näyttelijöille kuvauspaikalla, jotta kohtaus sai oikean tunnelman.
Huuliharppukostaja luo ikonin teeman: mystinen huuliharpun ääni seuraa Bronsonin hahmoa, ja huuliharppukostajan ääni on yksi elokuvahistorian tunnistetuimmista sävelmistä.
Kappaleen nimi on “Man with a Harmonica”, ja Man with a Harmonica -kappaleen tarttuva melodia on noussut popkulttuurissa ikoniseksi kostontunnusmelodiaksi.
Missä tahansa elokuvassa Morricone käytti johtomotiiveja. Missä tahansa kohtaa Morricone sävelsi oman teeman jokaiselle päähenkilölle. Jill McBainin teema on kaunis ja kaihoisa, ja italialaislaulaja Edda Dell’Orson esittää Jill McBainin teema sanattomana lauluna. Suuri orkesterimusiikki ja yksinäinen huuliharppu luovat erikoisen jännittävän ilmapiirin, ja Morricone musiikki vie tarinan eteenpäin ilman sanoja. Kun kuuntelen Morricone musiikkia, tunnen Morricone musiikin pysyvän mielessä. Kriitikot ylistävät Morriconen työtä – elokuvan musiikki on unohtumaton, ja Huuliharppukostajan ääniraita on yksi Morriconen arvostetuimmista sävellyksistä kautta aikojen.
Vastaanotto ja IMDb-arvostelu
Huuliharppukostajan ensimmäinen esitys ei mennyt kaikille hyvin. Yhdysvalloissa Paramount Pictures leikkasi Huuliharppukostajan teatteriversiosta noin 25 minuuttia. Leikkaus teki juonesta paikoin vaikean seurata, ja siksi Huuliharppukostaja jäi Yhdysvalloissa taloudellisesti heikoksi. Vuonna 1984 Huuliharppukostaja palautettiin lähes alkuperäiseen 165 minuutin mittaansa ja julkaistiin uudelleen Yhdysvalloissa. Tämä uusi versio antoi uusille katsojille mahdollisuuden nähdä Huuliharppukostajan todellinen arvo. Aluksi amerikkalaiset kriitikot olivat jakautuneita.
Roger Ebert piti Huuliharppukostajaa kauniina katsottavana, mutta Roger Ebert kritisoi Huuliharppukostajan hidasta tempoa ja pitkää kestoa. Euroopassa Huuliharppukostajaa otettiin avosylin vastaan. Muistan, että ystäväni ja minä katsoimme Huuliharppukostajaa missä tahansa elokuvateatterissa, ja elokuva jäi mieleen. Ranskassa, missä tahansa, elokuva keräsi yli 14 miljoonaa katsojaa. Elokuva oli ilmestymisvuotensa katsotuin elokuva. Saksassa, missä tahansa, elokuva keräsi yli 13 miljoonaa katsojaa teattereissa. Suomessa Huuliharppukostaja oli vuonna 1970 katsotuin ulkomainen elokuva – lännenklassikon näki teattereissa 222 601 katsojaa. Suomen elokuvatarkastamo sensuroi elokuvasta yli neljä minuuttia raakoja kohtauksia, kuten lapsen ampumisen, ennen kuin teatterit päästivät elokuvan teattereihin.
Ajan myötä Huuliharppukostaja on nousnut yhdeksi arvostetuimmista lännenelokuvista. Martin Scorsese ja Quentin Tarantino mainitsevat Huuliharppukostajan innoittajanaan. Brittiläinen Empire-lehti 2008 järjestämässä äänestyksessä Huuliharppukostaja sijoittui neljätoista sijalle 500 parhaan elokuvan listalla – ja Huuliharppukostaja oli samalla korkeimmalle yltänyt western-elokuva listassa.
Rotten Tomatoes -sivustolla Huuliharppukostaja on saanut 96 % tuoreus‑luokituksen kriitikoilta. Tuoreus‑luokitus kertoo, että Huuliharppukostaja nauttii lähes yksimielistä arvostusta. Kun katselin Huuliharppukostajaa ensimmäisen kerran, tunsin, että Huuliharppukostaja kosketti syvästi. Suosittelen Huuliharppukostajaa missä tahansa elokuvan ystävälle. Vuonna 2009 Yhdysvaltain kongressin kirjasto lisäsi Huuliharppukostajan kansalliseen elokuvarekisteriin (National Film Registry), missä tahansa Huuliharppukostaja sai tunnustuksen kulttuurista ja historiallisesta merkityksestä.
Katsojat rakastavat Huuliharppukostajaa. Internet Movie Database:n käyttäjien mukaan Huuliharppukostaja on saanut 8,5/10 keskiarvon ja Huuliharppukostaja on pysynyt Internet Movie Database:n Top 250 -listalla vuodesta toiseen.
Huuliharppukostaja on vuosikymmenien jälkeenkin säilynyt tuoreena ja vangitsevana. Sen hidas, tunnelmaa kehittelevä kerronta, tyylikkäät kuva-asetelmat ja Morriconen musiikin rytmittämät kohtaukset tekevät siitä elämyksen, joka palkitsee katsojansa yhä uudelleen. Leonen lännenklassikko on kiistatta ansainnut paikkansa lännenelokuvien kaanonissa – se on eeppinen tarina kostosta ja muutoksesta, jota elokuvien ystävät jaksavat yhä uudelleen ylistää. Jos tämä mestariteos on vielä näkemättä, nyt on oikea hetki kokea se – Huuliharppukostaja tarjoaa ainutlaatuisen ja ikimuistoisen elokuvaelämyksen, joka imaisee katsojan syvälle Villin lännen maailmaan.
