Mikä on DCA-sopimus ja miksi siitä keskustellaan?

DCA-sopimuksen määritelmä ja tarkoitus

DCA-sopimus, eli Defence Cooperation Agreement, on pohjimmiltaan puolustusyhteistyösopimus, jota käsitellään nyt vilkkaasti. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miksi siitä puhutaan niin paljon?

Puolustusyhteistyösopimuksen perusta

DCA-sopimus on kahden valtion välinen sopimus, joka määrittelee käytännön puitteet puolustusyhteistyölle. Se ei ole sotilasliitto, vaan enemmänkin sopimus, joka mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön esimerkiksi joukkojen harjoittelussa ja materiaalihankinnoissa. Tällaiset sopimukset ovat yleistyneet, kun maat pyrkivät vahvistamaan turvallisuuttaan muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Yhdysvaltojen rooli sopimuksissa

Usein, mutta ei aina, dca-sopimus tehdään Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat on solminut useita tällaisia sopimuksia eri maiden kanssa ympäri maailmaa. Nämä sopimukset mahdollistavat Yhdysvaltojen joukkojen sijoittamisen ja toiminnan sopimusmaissa, mikä vahvistaa Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa ja mahdollistaa nopean reagoinnin kriisitilanteissa. Yhdysvaltojen näkökulmasta DCA-sopimukset ovat tärkeitä, koska ne:

  • Parantavat Yhdysvaltojen kykyä toimia globaalisti.
  • Vahvistavat liittolaissuhteita.
  • Mahdollistavat nopean reagoinnin kriiseihin.

Sopimuksen strateginen merkitys

DCA-sopimuksella on merkittäviä strategisia vaikutuksia. Se voi parantaa maan puolustuskykyä, mahdollistaa laajemman kansainvälisen yhteistyön ja lähettää vahvan viestin mahdollisille hyökkääjille. Toisaalta sopimus voi myös herättää huolta kansallisesta suvereniteetista ja ulkopoliittisesta riippumattomuudesta. Strateginen merkitys riippuu monista tekijöistä, kuten:

  • Sopimuksen sisällöstä ja laajuudesta.
  • Sopimusmaan geopoliittisesta sijainnista.
  • Yleisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Suomen DCA-sopimuksen tausta ja valmistelu

Neuvotteluprosessi ja allekirjoitus

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus (Defense Cooperation Agreement) ei syntynyt hetkessä. Taustalla oli pitkäjänteinen neuvotteluprosessi, jonka tavoitteena oli syventää maiden välistä puolustusyhteistyötä. Ulkoministeriö tiedotti, että Suomi oli pyytänyt tapaamista itärajan tilanteeseen liittyen, ja tässä yhteydessä käsiteltiin myös DCA-sopimusta. Neuvottelut olivat intensiiviset, ja niissä pyrittiin huomioimaan molempien osapuolten intressit ja turvallisuusnäkökulmat. Sopimuksen allekirjoitus oli merkittävä askel Suomen ja Yhdysvaltojen suhteissa.

Eduskunnan käsittely ja hyväksyntä

Allekirjoituksen jälkeen DCA-sopimus siirtyi eduskunnan käsittelyyn. Hallitus valmisteli esityksen sopimuksen vahvistamisesta ja siihen liittyvän lainsäädännön. Eduskunta vastasi hallituksen esitykseen, ja lopulta tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen valtioneuvoston esityksestä. Prosessiin kuului:

  • Perustuslakivaliokunnan lausunto, jonka mukaan sopimuksen hyväksyminen vaati kahden kolmasosan määräenemmistön.
  • Eduskunnan äänestys, jossa sopimus hyväksyttiin.
  • Tasavallan presidentin vahvistus.

Kansanedustaja Anna Kontula teki esityksen sopimuksen hylkäämisestä, mutta sitä ei kannatettu. DCA-sopimus hyväksyttiin lopulta yksimielisesti ilman äänestystä.

Sopimuksen voimaantulo ja lainsäädäntö

Kun eduskunta oli hyväksynyt DCA-sopimuksen, se ei vielä automaattisesti astunut voimaan. Suomi ja Yhdysvallat lähettivät toisilleen nootin, kun kansallinen prosessi oli saatu päätökseen. Vasta tämän jälkeen sopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 2024. Kansallisesti sopimuksen voimaantulo vahvistettiin lailla ja valtioneuvoston asetuksella. Tämä varmisti, että sopimus on osa Suomen lainsäädäntöä ja sen toimeenpano on laillisesti perusteltua. Sopimuksen toimeenpanoa valmistelivat puolustusvoimat yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Sopimuksessa on huomioitu mahdolliset tulevaisuuden alue- ja tilatarpeet, jotta sopimusta ei tarvitse heti muuttaa.

DCA-sopimuksen keskeiset ehdot ja vaikutukset

Alueiden ja tilojen yhteiskäyttö

DCA-sopimuksen ytimessä on alueiden ja tilojen yhteiskäyttö, mikä tarkoittaa, että Yhdysvaltain joukot saavat käyttää tiettyjä Suomen alueita ja tiloja. Suomessa Yhdysvalloille annetaan pääsy 15 alueeseen, joihin kuuluu varasto- ja harjoitusalueita. Tämä on lähellä Ruotsin 17 aluetta, jotka se antaa omassa sopimuksessaan Yhdysvaltain käyttöön.

  • Sopimus määrittelee tarkasti, mitkä alueet ovat kyseessä.
  • Yhteiskäyttö mahdollistaa nopean reagoinnin kriisitilanteissa.
  • Alueiden käyttöä koskevat tarkat säännöt ja rajoitukset.

Verotus ja rikosoikeudelliset kysymykset

Yksi kiistanalaisimmista kohdista DCA-sopimuksessa on verotus ja rikosoikeudellinen vastuu. Pääsääntöisesti Yhdysvaltain joukkojen jäsenet ovat vapautettuja Suomen verosta, ja tietyissä rikoksissa Yhdysvalloilla on ensisijainen tuomiovalta. Suomi voi kuitenkin ”erityisen tärkeissä yksittäistapauksissa” peruuttaa tuomiovallan siirron Yhdysvalloille. Oikeuskanslerin mukaan jää kuitenkin osin epäselväksi, kuinka tehokasta tämä peruuttaminen käytännössä on ja mitä siitä seuraa.

  • Verovapaus koskee vain virkatehtävissä olevia joukkoja.
  • Rikosoikeudellinen vastuu on monimutkainen ja vaatii tarkkaa tulkintaa.
  • Sopimus pyrkii selkeyttämään vastuunjakoa eri tilanteissa.

Kustannusvastuut ja taloudelliset näkökohdat

DCA-sopimukseen liittyy myös kustannusvastuita, jotka koskevat esimerkiksi alueiden ylläpitoa ja kehittämistä. Sopimuksessa määritellään, miten kustannukset jaetaan Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Taloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä, ja ne on otettava huomioon sopimuksen toimeenpanossa. DCA sopimus äänestys ei käsitelty kustannusvastuita.

  • Kustannusvastuut jaetaan sopimuksen mukaisesti.
  • Taloudelliset vaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia.
  • Sopimus pyrkii varmistamaan, että kumpikaan osapuoli ei joudu kohtuuttoman taakan alle.

Suomen DCA-sopimuksen erityispiirteet

Yhdysvaltojen joukkojen toimivalta Suomessa

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen dca sopimus suomi sisältää erityisiä ehtoja, jotka koskevat Yhdysvaltojen joukkojen toimivaltaa Suomessa. Yksi merkittävimmistä näkökohdista on se, miten rikostapaukset käsitellään, kun Yhdysvaltojen sotilaat ovat osallisina. Pääsääntöisesti Yhdysvalloilla on ensisijainen tuomiovalta omien sotilaidensa tekemissä rikoksissa, erityisesti jos rikos liittyy heidän palvelukseensa Suomessa. Kuitenkin Suomella on tietyissä, erityisen tärkeissä tapauksissa mahdollisuus peruuttaa tämä tuomiovallan siirto. Tähän liittyy kuitenkin epäselvyyttä, kuinka tehokasta peruuttaminen on käytännössä. Lisäksi Yhdysvalloilla on itsellään päätäntävalta siitä, mikä lasketaan palvelukseen liittyväksi toiminnaksi, mikä voi aiheuttaa tulkintaeroja.

Oikeuskanslerin huomiot ja tulkinnat

Oikeuskanslerin lausunto on tuonut esiin tärkeitä huomioita ja tulkintoja liittyen DCA-sopimukseen. Oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

  • Tuomiovallan siirron tehokkuus ja sen käytännön toteutus.
  • Yhdysvaltojen määritelmä sille, mikä lasketaan palvelukseen liittyväksi toiminnaksi.
  • Sopimuksen vaikutukset Suomen kansalliseen itsemääräämisoikeuteen.

Nämä huomiot ovat tärkeitä, jotta voidaan varmistaa, että sopimusta sovelletaan Suomen lakien ja perustuslain mukaisesti.

Kansallisen suvereniteetin näkökulma

DCA-sopimuksen vaikutukset kansalliseen itsemääräämisoikeuteen ovat olleet laajalti keskustelun kohteena. Vaikka sopimus mahdollistaa tiiviimmän puolustusyhteistyön Yhdysvaltojen kanssa, on tärkeää varmistaa, että Suomi säilyttää täyden määräysvallan omalla alueellaan. Tässä yhteydessä on huomioitava:

  • Sopimuksen vaikutukset Suomen päätöksentekoon ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
  • Mahdollisuus rajoittaa Yhdysvaltojen joukkojen toimintaa Suomessa tarvittaessa.
  • Varmistus siitä, että sopimus ei rajoita Suomen mahdollisuuksia tehdä itsenäisiä päätöksiä.

DCA-sopimuksen alueelliset vaikutukset Suomessa

DCA-sopimus ei ole vain paperi, vaan sillä on konkreettisia vaikutuksia eri puolilla Suomea. Mietitäänpä, miten tämä sopimus muuttaa elämää eri alueilla ja miten se näkyy ihan tavallisten ihmisten arjessa.

Sopimuksen kattamat puolustusalueet

Sopimuksessa määritellään tietyt alueet ja tilat, joita sekä Suomen puolustusvoimat että Yhdysvaltain joukot voivat käyttää yhdessä. Nämä alueet eivät ole mitään salaisia paikkoja, vaan ihan olemassa olevia puolustusvoimien alueita. Aluksi näitä alueita on rajattu määrä, mutta sopimuksessa on huomioitu, että tulevaisuudessa tarpeet voivat muuttua. Tämä tarkoittaa, että lista ei ole kiveen hakattu ja siihen voidaan lisätä alueita tarpeen mukaan.

  • Rovaniemi
  • Tampere-Pirkkala
  • Mäntyharju

Toimeenpanon aikataulu ja näkyvyys

Sopimuksen toimeenpano ei tapahdu yhdessä yössä. Vaikka eduskunta hyväksyi sopimuksen heinäkuussa 2024 ja se astui voimaan syyskuussa 2024, konkreettiset muutokset eivät välttämättä näy heti kaikkialla. Puolustusvoimat valmistelivat toimeenpanoa jo etukäteen, mutta käytännön tasolla asiat etenevät vähitellen. Aluksi saatetaan nähdä enemmän yhteisharjoituksia ja suunnittelua, ennen kuin pysyvämpi läsnäolo alkaa hahmottua.

Tulevaisuuden alue- ja tilatarpeet

Yksi tärkeä osa sopimusta on sen joustavuus. Sopimuksessa on otettu huomioon, että tulevaisuudessa voi tulla uusia tarpeita alueiden ja tilojen suhteen. Tämä on fiksua, koska maailma muuttuu ja turvallisuustilanne voi kehittyä nopeasti. Jos uusia alueita tarvitaan, sopimusta ei tarvitse heti lähteä muuttamaan, vaan asia voidaan hoitaa joustavasti sopimuksen puitteissa.

Kansainväliset DCA-sopimukset ja vertailu

DCA-sopimukset (Defence Cooperation Agreement) ovat nousseet keskeisiksi elementeiksi monien maiden turvallisuuspolitiikassa. Nämä sopimukset, joita solmitaan usein Yhdysvaltojen kanssa, mahdollistavat laaja-alaisen puolustusyhteistyön. Mutta miten Suomen DCA-sopimus vertautuu muiden maiden vastaaviin sopimuksiin? Ja mitä yhteisiä nimittäjiä ja eroja niistä löytyy?

Muiden maiden DCA-sopimukset

Yhdysvalloilla on DCA-sopimuksia useiden maiden kanssa ympäri maailmaa. Euroopassa näitä sopimuksia on solmittu muun muassa Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan, Norjan, Puolan, Ruotsin, Slovakian, Tšekin ja Unkarin kanssa. Jokainen sopimus on räätälöity kyseisen maan tarpeisiin ja strategiseen asemaan. On tärkeää huomata, että vaikka perusajatus on sama – puolustusyhteistyön syventäminen – sopimusten yksityiskohdat voivat vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi, jotkin sopimukset keskittyvät enemmän logistiseen tukeen ja joukkojen harjoitustoimintaan, kun taas toiset mahdollistavat laajemman sotilaallisen läsnäolon.

Erot sopimusten sisällöissä

Sopimusten sisällölliset erot voivat liittyä moniin tekijöihin:

  • Alueellinen kattavuus: Jotkin sopimukset määrittelevät tarkasti ne alueet ja tukikohdat, joita Yhdysvaltain joukot voivat käyttää. Toiset taas antavat laajemman toimintavapauden.
  • Joukkoläsnäolon laajuus: Sopimuksissa määritellään, kuinka paljon ja millaista Yhdysvaltain sotilashenkilöstöä saa olla maassa.
  • Oikeudelliset kysymykset: Sopimuksissa sovitaan muun muassa siitä, miten rikokset käsitellään, jos Yhdysvaltain sotilashenkilöstö syyllistyy niihin.
  • Taloudelliset vastuut: Sopimuksissa määritellään, miten puolustusyhteistyön kustannukset jaetaan.

Ydinaseiden sijoittamisen kysymys

Yksi herkkä ja paljon keskustelua herättänyt kysymys on ydinaseiden sijoittaminen. Esimerkiksi Norjan DCA-sopimuksessa on erikseen mainittu, että Norja ei salli ydinaseiden sijoittamista alueelleen rauhan aikana. Muiden maiden sopimuksissa tätä asiaa ei välttämättä mainita suoraan, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että ydinaseiden sijoittaminen olisi sallittua. Suomen DCA-sopimuksessa ei myöskään oteta kantaa ydinaseiden sijoittamiseen, mikä on herättänyt keskustelua sopimuksen tulkinnasta ja Suomen suvereniteetista.

Norjan DCA-sopimuksen erityispiirteet

Norjan sopimuksen historiallinen kehitys

Norjan ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyö on pitkäaikainen ja juontaa juurensa kylmän sodan aikaan. Alkuperäiset sopimukset keskittyivät pääasiassa Naton puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön, mutta ajan myötä tarve syvemmälle kahdenväliselle yhteistyölle kasvoi. Norjan DCA-sopimuksen historiallinen kehitys on ollut asteittainen, ja se on heijastanut muuttuvia turvallisuuspoliittisia olosuhteita.

  • Sopimuksen pohjana on pitkäaikainen yhteistyö.
  • Neuvottelut aloitettiin jo ennen Ukrainan sotaa.
  • Sopimusta on päivitetty vastaamaan uusia haasteita.

Yhdysvaltojen läsnäolo Norjassa

Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Norjassa on herättänyt keskustelua maan sisällä vuosikymmenten ajan. Vaikka Norja on Naton jäsen, se on perinteisesti pyrkinyt rajoittamaan ulkomaisten joukkojen pysyvää sijoittamista alueelleen. DCA-sopimus mahdollistaa kuitenkin Yhdysvaltojen joukkojen laajemman ja joustavamman toiminnan Norjan maaperällä, mikä on muuttanut tilannetta.

  • Läsnäolo on rajatumpaa kuin Suomessa ja Ruotsissa.
  • Sopimus kattaa vain neljä aluetta.
  • Tämä johtuu osittain siitä, että sopimus neuvoteltiin ennen Ukrainan sotaa.

Sopimuksen vaikutukset Norjan puolustukseen

Norjan DCA-sopimuksella on merkittäviä vaikutuksia maan puolustukseen. Se parantaa Yhdysvaltojen ja Norjan välistä yhteistoimintakykyä, mahdollistaa nopeamman reagoinnin kriisitilanteissa ja vahvistaa Norjan asemaa arktisella alueella. Sopimus myös velvoittaa Norjan tarjoamaan Yhdysvaltojen joukoille tarvittavat tukikohdat ja infrastruktuurin, mikä edellyttää investointeja puolustusvoimien valmiuksiin.

  • Parantaa yhteistoimintakykyä Yhdysvaltojen kanssa.
  • Mahdollistaa nopeamman reagoinnin kriiseihin.
  • Vahvistaa Norjan asemaa arktisella alueella.

Ruotsin DCA-sopimuksen sisältö ja merkitys

Ruotsin puolustusyhteistyön kehitys

Ruotsin puolustusyhteistyö on kehittynyt merkittävästi viime vuosina, erityisesti turvallisuusympäristön muutosten myötä. Pitkään jatkunut sotilaallinen liittoutumattomuus on muuttunut aktiivisemmaksi yhteistyöksi muiden maiden, kuten Suomen ja Yhdysvaltojen, kanssa. Tämä kehitys on johtanut siihen, että Ruotsi on solminut DCA-sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, mikä syventää maiden välistä puolustusyhteistyötä. Ruotsin osallistuminen erilaisiin kansainvälisiin harjoituksiin ja operaatioihin on lisääntynyt, ja maan puolustusvoimat ovat panostaneet suorituskykynsä kehittämiseen.

Sopimuksen neuvotteluprosessi

Ruotsin DCA-sopimuksen neuvotteluprosessi oli pitkä ja huolellinen. Neuvottelut aloitettiin, kun Ruotsi arvioi turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuneen ja näki tarpeen tiivistää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Neuvotteluissa käsiteltiin useita tärkeitä kysymyksiä, kuten:

  • Yhdysvaltojen joukkojen asemaa ja toimivaltaa Ruotsin alueella.
  • Yhteiskäyttöön tulevia alueita ja tiloja.
  • Sopimuksen vaikutuksia Ruotsin lainsäädäntöön ja suvereniteettiin.

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi DCA-sopimuksen 18. kesäkuuta 2024 äänin 266 puolesta ja 37 vastaan. Sopimuksen hyväksyminen edellytti perusteellista keskustelua ja arviointia eduskunnassa.

Vaikutukset Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan

DCA-sopimuksella on laaja vaikutus Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan. Se mahdollistaa Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja toiminnan Ruotsin alueella, mikä parantaa Ruotsin puolustuskykyä ja valmiutta. Sopimus myös vahvistaa Ruotsin asemaa osana laajempaa transatlanttista turvallisuusyhteistyötä. DCA-sopimus ei mainitse ydinaseita, mutta siihen on kirjattu ”tietyntyyppiset aseet”, jota pidetään kryptisenä. Sopimus tuo mukanaan myös uusia haasteita ja kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi joukkojen oikeudelliseen asemaan ja ympäristövaikutuksiin. Sopimuksen myötä Ruotsin on varmistettava, että sen kansallinen lainsäädäntö ja toimintatavat ovat sopusoinnussa sopimuksen ehtojen kanssa.

Viron DCA-sopimuksen toteutus ja kokemukset

Viron sopimuksen allekirjoitus

Viro ja Yhdysvallat allekirjoittivat DCA-sopimuksen jo 17. tammikuuta 2017. Tämä sopimus oli merkittävä askel Viron ja Yhdysvaltojen välisessä puolustusyhteistyössä. Sopimuksen myötä Yhdysvaltojen joukkojen käyttöön annettiin tiettyjä alueita Virossa, mikä mahdollisti tiiviimmän yhteistyön ja harjoittelun.

Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolo Virossa

Sopimuksen myötä Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolo Virossa on keskittynyt pääasiassa kolmelle alueelle:

  • Ämarin lentotukikohta
  • Tapan sotilastukikohta
  • Keskusharjoitusalue

Nämä alueet tarjoavat infrastruktuurin ja puitteet yhteisille harjoituksille ja koulutukselle, mikä parantaa molempien maiden joukkojen yhteistoimintakykyä. Yhdysvaltojen läsnäolo on myös tärkeä osa Viron turvallisuuspolitiikkaa, sillä se toimii pelotteena mahdollisille uhille.

Sopimuksen käytännön vaikutukset

DCA-sopimuksella on ollut monia käytännön vaikutuksia Viron puolustukseen ja turvallisuuteen. Sopimusta on päivitetty vuonna 2023, ja se kattaa laajan kirjon yhteistyöalueita, kuten:

  1. Sotilaallisen läsnäolon
  2. Divisioonan kehittämisen
  3. Kyberpuolustusyhteistyön
  4. Baltian yhteiset puolustushankkeet

Lisäksi sopimus kattaa joukkojen majoittamisen, avun vastaanottamisen, tarvittavan infrastruktuurin kehittämisen ja yhteisen harjoitustoiminnan. Nämä toimet ovat vahvistaneet Viron puolustuskykyä ja parantaneet sen kykyä toimia yhdessä Yhdysvaltojen ja muiden liittolaisten kanssa.

DCA-sopimuksen geopoliittiset seuraukset

DCA-sopimuksella on monia geopoliittisia vaikutuksia, jotka ulottuvat Suomen rajojen ulkopuolelle. Sopimus ei ainoastaan vahvista Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyötä, vaan se myös muuttaa alueellista turvallisuustilannetta ja vaikuttaa suurvaltojen välisiin suhteisiin. On tärkeää tarkastella, miten Venäjä on reagoinut sopimukseen ja miten se suhteutuu Suomen Nato-jäsenyyteen.

Venäjän reaktiot ja vastatoimet

Venäjä on tunnetusti suhtautunut kriittisesti Naton laajentumiseen ja Yhdysvaltojen sotilaalliseen läsnäoloon Itämeren alueella. DCA-sopimus on herättänyt Venäjällä voimakkaita reaktioita, ja se on nähty uhkana Venäjän turvallisuudelle. Venäjän ulkoministeriö on jo aiemmin ilmaissut huolensa Suomen ja Yhdysvaltojen välisestä sopimuksesta ja ilmoittanut, että se ryhtyy tarvittaviin vastatoimiin. Nämä vastatoimet voivat olla monenlaisia, kuten:

  • Sotilaallisen läsnäolon lisääminen Suomen rajan läheisyydessä.
  • Hybridivaikuttamisen ja disinformaation kampanjoiden tehostaminen.
  • Taloudelliset painostustoimet.

On selvää, että DCA-sopimus on lisännyt jännitteitä Suomen ja Venäjän välillä, ja tilannetta on seurattava tarkasti.

Nato-jäsenyyden ja DCA-sopimuksen suhde

Suomen Nato-jäsenyys ja DCA-sopimus ovat kaksi erillistä, mutta toisiaan täydentävää tekijää Suomen turvallisuuspolitiikassa. Nato-jäsenyys takaa Suomelle kollektiivisen puolustuksen periaatteen mukaisen turvatakuun, kun taas DCA-sopimus mahdollistaa Yhdysvaltojen kanssa tehtävän tiiviimmän kahdenvälisen puolustusyhteistyön. DCA-sopimus tukee Suomen Nato-jäsenyyttä esimerkiksi:

  • Parantamalla Suomen valmiutta ottaa vastaan ja tukea liittolaisten joukkoja kriisitilanteissa.
  • Mahdollistamalla Yhdysvaltojen kanssa yhteisen harjoitustoiminnan ja kaluston sijoittamisen Suomeen.
  • Lisäämällä Suomen strategista merkitystä Naton näkökulmasta.

Nämä kaksi elementtiä yhdessä muodostavat vahvan pohjan Suomen turvallisuudelle.

Alueellisen vakauden muutokset

DCA-sopimuksella on potentiaalia muuttaa alueellista vakautta Itämeren alueella. Sopimus voi vaikuttaa:

  • Lisäämällä Naton ja Venäjän välistä sotilaallista kilpailua alueella.
  • Muuttamalla voimatasapainoa ja turvallisuuspoliittisia laskelmia.
  • Lisäämällä jännitystä ja epävarmuutta alueella.

On tärkeää, että Suomi pyrkii aktiivisesti edistämään dialogia ja avoimuutta kaikkien osapuolten kanssa, jotta voidaan ehkäistä väärinkäsityksiä ja eskalaatiota. DCA-sopimuksen myötä Suomen rooli alueellisena toimijana korostuu, ja Suomella on mahdollisuus vaikuttaa alueellisen vakauden kehitykseen.